Kiirettä riittää

Ruska ja Metka ovat saaneet tyytyä viikolla kanssani aamulenkkiin pimeässä ja iltalenkkiin pimeässä. Muutamana päivänä olemme jopa kerenneet yhdessä töiden jälkeen lenkkille päivän vielä kajastaessa.

Manantaina olimme ATD:n kenttätoimikuntalaisten kanssa heti työpäivän päätteeksi kuuntelemassa uuden alueen pohjatutkimuksen tuloksia ja vihjeitä pohjatöiden tekemiseen. Kotiin palattuani laitoin heti SAGI:lle sähköpostiviestin, jossa kysyin onko agilitykentän kaltevuudelle jotakin säännöksiä / suosituksia. Vielä ei ole tullut vastausta. (perjantaina löytyi netistä ohjeet petanquekentän rakentamiseksi, ehkä niistä saa jotain vihjeitä)

Tiistaina kävin taas jumpassa Latokartanon uudessa liikuntahallissa. Tämä lysti on alkanut syyskuun alussa. Parin Viikissä/Latokartanossa asutun vuoden aikana jumppaharrastus onkin ollut tauolla, koska läheltä on puuttunut treenipaikka. Tarkoitus on ruveta käymään myös salilla, kunhan paikan vakituinen liikunnanohjaaja palaa lomalta ja saan sovittua tapaamisen treeniohjelman tekemiseksi. Painoni on onneksi pysynyt ennallaan keväisen painonpudotuksen jäljiltä ja töitä on tarkoitus tehdä, ettei se enää pääse nousemaan.

Keskiviikkona oli tapaaminen entisten työkavereiden kanssa marokkolaisessa ravintola Fezissä Töölöntorin nurkan takana. Ilta oli taas mukava ja ruoka hyvää. Seuraavaa tapaamista ruvetaan suunnittelemaan naisten päivän tienoille Tallinnan matkan merkeissä.

Torstaina oli Metkan agilitytreenit hallissa. Kouluttajana oli Erja, joka on kouluttanut meitä viimeksi kesäkaudella 2008. Treeni oli Metkalle ja näytti olleen monelle muullekin oikein innostava. Kaikki saivat onnistumisen elämyksiä.

Perjantaina hain Vinhan ja Jymyn meille hoitoon heti työpäivän päätteeksi, sillä Heli lähti oman työpaikkansa juhliin. Ilta ja yö meni neljän koiran kanssa oikein mukavasti. Lenkkejä toki tein kahteen kertaan, sillä neljän koiran kanssa remmikävelyt eivät oikein vielä onnistu.

Olohuoneen maton käärin pois, jotta Jymylle ei tulisi kiusausta käyttää sitä wc:nä. Muut matot saivat olla paikallaan eikä vahinkoja sattunut. Saunan ajaksi Metka meni työhuoneeseen, jossa se on muutenkin päivät. Ruskan eristin kompostiverkoilla eteiseen, koska meillä ei ole ovea eteisen ja olohuone/keittiön välillä. Ruska viettää muutenkin aikansa eteisessä naulakon alla olevassa kevythäkissään. Vinha ja Jymy odottivat olohuoneessa saunoessamme Ilpon kanssa.
Yöllä heräsin muutaman kerran makuuhuoneen oven läpi kuuluneeseen parketin rapinaan, sillä Vinha tai Jymy ei malttanut nukkua koko yötä paikallaan, kuten omat koirat tekevät.

Lauantai alkoi kaksinkertaisella aamulenkillä, jonka jälkeen vein Vinhan ja Jymyn kotiinsa. Sen jälkeen oli vuorossa siivousta ja pyykinpesua kunnes olikin aika lähteä toko-treeneihin Metkan kanssa. Nyt tarkistettiin viime viikon läksyt eli perusasento ja koirien takaosan käyttö eli siirtyminen perusasennosta vain pienen matkan päähän koira eteen, jotta se siirtää takapuoltaan. Uudeksi läksyksi saatiin perusasennosta maahan meno ja koiran jättäminen paikalleen. Tunnin treeniin kuluu aina kolme tuntia matkoineen :), mutta onneksi siihen on tottunut eikä muuta osaa edes ajatella.

Treenikausi alkoi hallissa Metkan kanssa torstaina agilityllä ja lauantaina tokolla. Mitenköhän saisin itseni asennoitumaan tokoon niin, että voisimme osallistua jopa kokeeseen, koska agility ei näytä olevan Metkan juttu. En kyllä anna siinäkään vielä periksi.
Vinha oli viime yön meillä hoidossa, koska Heli ja Jymy lähtivät aamulla aikaisin kohti Kokemäkeä. Ilma oli mitä mainioin koirien kanssa lenkkeilyyn. Muutama valokuvakin tuli napattua koirista.
Iltapäivällä oli aikaa lempiharrastukselle eli päiväunille koirien kanssa. Ilpo nappasi kännykkäkameralla kuvan todistusaineistoksi. :)

Vikat ulkotreenit (Maunulassa??)

Keskiviikkona 23.9. pidettiin Maunulassa illan treeniryhmien yhteiset kauden päättäjäiset agility gambling kisan merkeissä. Erilaisille esteille annettiin tietty pistearvo ja 40 sekunnissa piti kerätä pisteitä niin paljon kuin mahdollista. Heli ja Vinha taisivat voittaa ensimmäisen kierroksen. Meillä loppui Metkan kanssa aika auttamattomasti kesken. Treenirataa rakentaessamme satoi aika rankastikin, mutta sade loppui ja pääsimme nauttimaan Maunulan Suursuon alkavasta ruskasta kenttämme ympärillä ehkä viimeistä kertaa. Alueellahan alkaa asuntorakentaminen ja me olemme saamassa uuden kentän Malmilta (toivottavasti).

Viimeistä näiden ryhmien yhteistä treeni-iltaa juhlistimme nyttikestein. Se on mukava tapa, jota täytyy ehdottaa muillekin ryhmille.

Syyskuu hurahti

Syyskuu oli ja meni onneksi aika lämpimänä ja pääasiassa kuivana.
6.9. tosin sateli, kun päivä kului kisatöissä syyskaboissa Purinalla ja ATD:n radat juostiin ulkona. Päivän ohjelmassa oli myös russeleiden agilitymestaruuskisa, jossa osallistujia oli mukavasti ja taso oli kova.

17.-22.9. oltiin Helin kanssa katsomassa jälleen aglityn MM-kisoja, tällä kertaa Itävallassa Dornbirn nimisessä pikkukaupungissa. Me tosin asuimme Bregenzissä reilun 10 km:n päässä kisapaikasta Bodenseen rannalla. Matkakuvat ja muistelot tulevat matkablogissa.


Suomalaisia kannustusjoukkoja tuntui olevan kisapaikalla ennätysmäärä, sanoisin lähes 100. Kisapaikka oli luonnonolosuhteiltaan hieno, korkeiden vuorten ympäröimä. Valitettavasti sumu häiritsi kuvaamista ja täydellistä maisemanautintoa. Koiratarvikekauppiaita oli paikalla taas runsaasti ja Ruska sekä Metka ja Vinha sekä Jymy saivatkin runsaasti tuliaisia.

Suomelle tuli mahtavaa kisamenestystä. Medijoukkue sai kultaa lauantaina............ ja mineissä juhlittiin sunnuntaina yksilökisan kultaa :)

Radanrakennuksen aikaan saivat halukkaat mennä tanssimaan edellisistä vuosista tuttuun tapaan "kuviotansseja" radan reunalle. Suomalaisedustuskin oli laadukas.

Sunnuntai-iltapäivän palkintojenjaossa saivat mestarimme raikuvat suosionosoitukset ja myös MM-jääkiekosta tutuksi tulleen hoilotuksen "Suomi on uusi maailmanmestari.. maailmanmestari... jne. "

MM-kisoissa kiinnstaa tietysti Suomen menestyksen lisäksi russeleiden menestys. Italian pronssille tulleessa minijoukkueessa juoksi kaksi russelia. :)

Kuukauden viimeisenä viikonloppuna kisatiin Helsingin seudun kennelpiirin agilityn piirinmestaruudesta. Kisojen vetovastuussa oli ATD vaikka työntekijöitä toki oli tarkoitus olla kaikista piirin seuroista - ei ollut. Meiltä ylitoimitsijana oli Elisa, mutta koska hänellä ei vielä ole toimitsijakorttia luki nimeni ylitoimitsjana. Asia tietysti aiheutti stressiä. Kaikki sujui loppujen lopuksi aika mukavasti, mitä nyt puuttui tärkeitä työntekijöitä ilmoittamatta, ajanotto- ja kuulutuslaitteista katkesi sähkö kesken kaiken hetkeksi ja kuuluuslaitteita ei meinattu saada aamulla toimimaan (olin kuuluttajana).

Nyt ei ole vähään aikaan mitään stressattavaa koiraharrastuksen suhteen, töissä on sitäkin enemmän, sillä uusi varausjärjestemä otetaan käyttöön kesätuotannon tullessa myyntiin.

Syksy saapuu

Lomat on tällä erää lomailtu, mutta onneksi on vielä viikko kesälomaa jäljellä 17.9. alkaen. :)
Syksyn saapumisen huomaa siitä, että kellon soidessa aamulla 05:50 on pimeää, onneksi päivä valkenee ennen aamulenkkiä koirien kanssa.

Jymyn velipuolen Ringon blogissa kyseltiin koirien unileluista. Ruskalla on menossa unileluna jo toinen Muumipappa, jota se lutkuttaa välillä suussaan, välillä se leikkii sen kanssa rajustikin äristen ja välillä pappa saa kokea rakkaudenosoituksia vaikka Ruska onkin leikattu narttu. :)

Metka ei ole kiinnostunut unileluista, mutta koirien tyynyt saavat joskus kokea rajujakin rakkaudenosoituksia.

Lomailua

Parin viikon lomajakso on loppumassa. Ensimmäinen viikko meni auringossa melkein netin ulottumattomissa. (Kuvia ja kommentteja matkapäiväkirjassa)Tällä toisella viikolla onkin riittänyt puuhaa ATD:n uuteen treenikenttään liittyvien asioiden parissa. Olen myös sotkeutunut syysskabojen yhteydessä pidettävien russeleiden agilitymestaruuskisojen järjestelyihin sekä syyskuun lopun Helsingin seudun kennelpiirin agiltymestaruuskisoihin ja muutama viesti + puhelu ja tavaroiden penkominen ja toimittaminen johonkin on liittynyt luonnetesteihin ja viime syksyn agilitykisoihin ja niiden kadonneisiin papereihin. Enkös myös mennyt ehdottamaan russeleille omien virallisten agilitykisojen järjestämistä esim. erikoisnäyttelyn yhteyteen.

Maanantina ja tiistaina täällä oli osan päivää hoidossa myös Vinha ja Jymy, koska Helin talossa tehdään parvekelasien pesua, joka oli jäänyt rakennusajan loputtua tekemättä. Koirat eivät aivan osaa vielä rauhoittua ollessaan täällä yhdessä. Jymy ja Metka leikkivät koko ajan. Jymyä pitää hiukan tarkkailla ja päästää tai viedä välillä ulos, sillä se ei ole aivan sisäsiisti. Vinha kommentoi melko herkästi, jos kuulee tai näkee jotakin mielenkiintoista ulkona. Suoraan sanottuna on hiukan stressaavaa pitää kaikkia neljää koiraa täällä samaan aikaan.

Ruskalla oli vatsavaivoja muutaman viikon ennen lomamatkaani, mutta asuessaan Helillä vatsa rauhoittui. Nyt on ollut Metkalla vatsa selvästi kipeänä. Jo eilen huomasin, että masu oli löysänä ja aamuyöstä heräsin pari kertaa sen kynsien rapinaan ja löytyi useampia pieniä löysiä kasoja olohuoneen lattialta. Onneksi Metka ei kakkaa matolle kuten Ruska. Nyt aamupäivällä laitoin paperia lattialle muutamaan kohtaan ja Metka on käynyt kyykistymässä sinne, jos en ole huomannut päästää sitä pihalle, jossa sielläkin se on jo käynyt pariin kertaan. Lisäsin aamuateriaan Tehobaktia, toivottavasti vatsa pian rauhoittuu.

Luonnetesti

Kolmen viikon intensiivi-tokokurssi on takana ja nyt olen ilmoittanut Metkan talveksi ATD:n alokasluokan toko-liikeitä treenaavaan ryhmään, agilityäkin jatketaan. Saankohan koskaan mentyä kokeeseen tai kisoihin?

Sunnuntaina toimin ensimmäistä kertaa ATD:n luonnetestissä ylitoimitsijana eli anoin aikanaan luvan pitää kokeen, varasin kokeelle pitopaikan ja tuomarit sekä työntekijät ja työntekijöille muonituksen yms. Itse koepäivä sujui leppoisasti tuttujen työntekijöiden ja testattavien sekä mukavien tuomareiden seurassa. Oli erittäin mielenkiintoista toimia sihteerinä ja täyttää testilomakkeita suljettujen ovien takana kuunnellen tuomareiden jutustelua. Päivä oli myös tavallaan raskas, sillä koko ajan jännitti, meneekö kaikki varmasti oikein. Aikataulusta olimme päivän päättyessä myöhässä puolisentoista tuntia, kuten aina tuntuu luonnetesteissä tapahtuvan. Myös ampuminen jännitti, sillä en ollut koskaan ennen tehnyt sellaista. Pari kertaa ase ei lauennut oikeaan aikaan ja kerran laukaus sitten pamahti liian pitkällä viiveellä.

Kaiken kaikkiaan järjestelyt eivät olleetkaan ylivoimaiset ja niinpä varasin jo samat tuomarit ja paikan ensi kesälle 31.7. ja 1.8. ATD:lle ja Suomen Jackrusselinterrierit ry:lle.



Katri Soini kuvasi koiria ja työntekijöitä ja muutama otos tuli myös Eila mestariampujasta. :)