Koirien synttärit ja kauneudenhoitoa

Metka (ja sisaruksensa Huima, Nelli, Oiva ja Velmu) täyttivät tänään 5 vuotta. Onnittelut!!! Jymyn 2-vuotissynttärit ovat 1.4. Milla ja Anna olivat tehneet juhlakahvien kunniaksi herkullisen värjätyllä sokerimassalla kuorrutetun kääretorttu-makkarakakun. Kiitokset siitä!
Juhlapäivään valmistauduttiin Helin antamalla kauneudenhoitokäsittelyllä. Ruskalta siistittiin häntä, poistettiin "villapöksyt" ja ohennettiin niskakarvoja.
Metkan puolikarkea turkki tarvitsi enemmänkin siistimistä. Hapsottavia karvoja oli joka puolella ja sormilla nyppimisen lisäksi Heli käytti sekä oikea- että vasenkätisen "veistä" ja ohennussaksia. Karvaa irtosi niin, että siitä olisi voinut ruveta kehräämään lankaa.

Vapaaherrattaren kevät

Johan on taas vierähtänyt aikaa kuulumisten kirjaamisesta. Talvi on ollut vielä lumisempi kuin edellinen ja koirat ovat päässeet umpihankijuoksemaan Hallainvuorelle. Talven pimeyskään ei harmittanut, kun lumi valaisi. :) Jymy ja Metka kilpajuoksussa silmät kiiluen. 18.1. varmistui, että työsopimukseni päättyy 7.2. ja joustava siirtyminen eläkkeelle alkaa. Sehän sopii minulle mitä parhaiten, sillä tekemistä riittää Kivikon uuden agilitykentän asioissa ja palvelutaloasunnon hankkimisessa äidilleni (Muuttopäiväksi Viikin Palvelutalo Hoivaan on nyt varmistunut 26.4.) 

14.2. alkoi viime kesästä asti odotettu lomamatka Sri Lankan saarelle. Kuvia ja matkapäiväkirja löytyvät täältä. Lomamatkan jälkeen riitti kiirettä vapaaherrattaren päivien rahoituksen järjestämisessä, äitini palvelutaloasunnon asioissa ja normaaleissa harrastuksissa: agilityä Metkan kanssa kahtena iltana viikossa, kerran viikossa agilityn kouluttamista, kerran mummujumppaa (Helin termiä lainatakseni), Kivikon agilitykettäasioita jne. Tapaamisen järjestäminen entisten työkavereiden kanssa kuului myös ohjemaan. Meitä pääsi paikalle perjantaina 11.3. yhteensä 12 henkilöä eli melkein puolet entisestä porukasta. Vaikka työhuolten pitäisi olla jo unohtunut, niin silti välillä on mielessä miten siellä selvitään näiden poliittisten ja luonnonkatastofien kanssa, jotka vaikuttavat suomalaisten matkustamiseen ja aiheuttavat ylimääräistä työtä entisille kollegoille. Joskus yöllä tulee herättyä ja mietittyä onkohan kaikki tarpeellinen tullut tehtyä. Eräänä yönä huikopalaa jääkaapista hakiessani kurkistin ulos ikkunasta ja huomasin, että pihallamme on rusakko nauttimassa huikopalaksi norjanangervon oksia. Koristeomenapuun rungon kuori on nautittu jo aikaisemmin. Perjantaina 18.3. olivat Vinha ja Jymy täällä iltahoidossa ja pyysin Ilpoa kuvaamaan koirien iltaruokailuhetken. Olen suorastaan ylpeä eläväisestä russelijoukkiosta, joka osaa ruokailuhetkellä noudattaa sääntöjä. Vanhin eli Ruska saa ruokansa ensin, sitten Vinha ja lopuksi Metka sekä Jymy. Kukaan ei koita mennä toisten ruokakupeille.

Vuosi vaihtui

Vinhan 9-vuotis synttäreitä juhlittiin 17.11. Milla oli tehnyt ihmisten nautittavaksi agilitykakun, jossa syötävää riitti. :)
Vinha sai nauttia koirien hampurilaisesta ja ranskalaisista perunoista.
Pysyvä lumi satoi Helsinkiin jo marraskuussa, mutta tarkka päivämäärä jäi kirjaamatta. Joulukorttikuvat tuli lopulta napattua vasta viikkoa ennen joulua.
Ruska oli elämänsä ensimmäisessa hammaskiven poistossa 21.12. ja samalla siltä poistettiin pieni (syylän kokoinen) rasvakyhmy oikeasta kankusta. Lääkäriasemalta saimme mukaan kaulurin, jotta Ruska ei pääsisi nuolemaan haavaa. Eihän Ruskalle mitään kauluria voida laittaa ja niinpä tein sille vanhan pitkähihaisen T-paidan hihasta kotipuvun. Aika tyylikäs. ;)
Joulu kului parin vuosikymmenen perinteitä noudattaen eli yhdessä Pekan perheen kanssa. Tällä kertaa ruokailu tapahtui Pekalla ja jälkiruoka syötiin meillä, jossa myös jaettiin lahjat. Nyt oli taas koko porukka kasassa, sillä Pietari palasi 23.12. Barbadokselta, jossa oli syksyn opiskelijavaihdossa. Vuosi sitten oli Joonas opiskelijavaihdossa Singaporessa . Yhteisiä jouluja onkin vietetty vuodesta 1989 ensin Suutarilassa ja vuodesta 2007 alkaen Viikissä.

Uusi Vuosi sujui myös perinteisesti meillä kotona koirien ehdoilla. Iltapäivällä saatiin napattua ryhmäkuva.
Poksunnan alettua siirtyi Vinha vaatehuoneen lattialle seuranaan radio ja DAP-haihdutin jatkojohdon pistokkeessa.
Johonkin aikaan illasta oli Vinha siirtänyt lattialla kenkähyllyn alla olevan laatikon syrjään ja löytyi nukkumasta hyllyn alta.
Sunnuntaina teimme Ruskan ja Metkan kanssa kävelylenkin Viikin pelloilla väistellen latukonetta. Eipä ole tullut hiihdeltyä vaikka ladulle pääsisi portaiden oven edestä.
Rakennustyömaan pohjatyöt etenevät ikkunamme edessä. Päivisin tapahtuvat räjäyttelyt sekä kivien murskaaminen on päättynyt. On varmaankin meidän onnemme, että tämä työvaihe tapahtuu pimeään talviaikaan eikä kesällä.
Muurin ympäröimä pieni pihamme on täyttynyt lumesta eivätkä koirat ole päässeet käymään siellä näillä lumilla. Toivottavasti ei tule pakollista tarvettakaan moiseen.

Syksy etenee

Iltanäkymä parvekkeelta ja ikkunasta kohti kaupungin keskustaa ei vielä kyllästytä. :)Eilen oltiin pitkästä aikaa Sarin kyydissä kisamatkalla. Tällä kertaa Riihimäellä, jossa sekä Metka että Jymy ottivat ensimmäiset viralliset agilitystarttinsa. Kyseessä oli hyppyrata, sillä Jymyn kontaktit eivät ole vielä niin hyvässä kunnossa, että Heli haluaisi kisata agilityradalla. Metka olisi voinut osallistua jo kontaktiesteet sisältävälle agilityradalle.
Lähdin Metkan kanssa liikkeelle valitettavan huolimattomasti ja se rojahti ensimmäisen riman päälle. Jalkoihin taisi hiukan sattua, sillä kesti hetken ennen kuin se pääsi kunnolla vauhtiin. Kepeillä sekoilimme muutamaan otteeseen ja niinpä lopputulos oli 15 virhepistettä ja yliaikaa 25 sek. Ei homma ihan niin toivottomalta tuntunut eikä kuulemma näyttänytkään.
Koirilla oli luxus oltavat Sarin pakun lämpimän takakontin häkissä, josta saattoi ihailla ympäröivää maailmaa.
Tänään kävimme isänpäivälounaalla Annankadulla nepalilaisessa ravintolassa ja sen päälle kahvilla äitini luona. Palattuamme Viikkiin sain Millalta ja Heliltä heidän valmistamansa piparkakkutalon. On hauskaa, että he ovat innostuneet piparkakkutalojen valmistamisesta, sillä olen itse näpertänyt niitä yli 30 vuotta.

Kellot käännettiin talviaikaan

Syksyn tuulet ovat vieneet puista lehdet ja "kaupunkimetsurit" kaatoivat perjantaina pihamme edustalta pienen metsikön naapureiden kertoman mukaan neljässä tunnissa. Kirkkaalla ilmalla näkyisi ikkunoista Helsingin keskustaan asti.
Netistä googlettamalla löytyy tietoa muutaman vuoden takaa:
SATO-Rakennuttajat Oy on voittanut ehdotuksellaan ”Nappulat länteen” Viikin Latokartanon tonttien 36235/2 ja 36240/1 tontinluovutuskilpailun, jonka Helsingin kaupunki järjesti laatukilpailuna. Asuntojen hintapuite oli etukäteen määritelty ja hankkeeseen sovelletaan Hitas-menettelyä. Kaupunki kutsui kilpailuun 16 rakennuttajaa ja urakoitsijaa, joista kuusi jätti kilpailuehdotuksen. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 6.050 kerrosneliömetriä. Tonteille on suunniteltu 63 vapaarahoitteista rivitalo- ja ”kaupunkivilla”-asuntoa, joiden keskipinta-ala on 84 m2. Kohteen rakennustyöt on suunniteltu alkavaksi vuoden 2006 lopulla.

Toinen näistä tonteista rakennettiin ja talot valmistuivat helmikuussa 2008. Siellä asuu Ilpon veli vaimoineen. Vanhojen suunitelmien mukaan valmistumassa olisi nyt kolmisenkymmentä asuntoa, mutta suunnitelmat ovat tainneet neljässä vuodessa muuttua (rakennettavat asunnot ovat kaiketi pienempiä), joten on mielenkiintoista nähtä mitä ja kuka tontille lopulta rakentaa. Kesän loputtua tapahtui harrastuselämässä suuri muutos. Siirsin agilitylisenssini Itä-Helsingin Agilityharrastajille. Ohjatuissa treeneissä käymme Metkan kanssa tiistaisin Hakkilassa ja koulutan siellä myös tunnin ennen omia treenejämme. Pienellä kaveriporukalla olemme vuokranneet ATD:n hallista tunnin lauantai-iltaisin. Nyt on suunnitelmissa ilmoittautua ensimmäisiin virallisiin kisoihin Riihimäelle 13.11.

I-HAH:n uusi kenttä on valmistunut Kivikkoon noin 11 minuutin kävelymatkan päähän. Aita on kentän ympärillä, mutta valot vielä puuttuvat. Esteet on siirretty kentälle ja nyt odotellaan vain käytäntöjen sopimista vapaaharjoittelua varten. Mikä sen mukavampaa, kuin käydä viikonloppulenkeillä hiukan agilitaamassa.

Äitini tila on kohentunut viimeisten viikkojen aikana huomattavasti. Enää hän ei puhu siitä, että muuttaisi ensi viikolla viereiseen taloon eikä hän ole elokuun jälkeen enää pakkaillut tavaroita muuttoa varten. Harhaääniä kuullessaan hän kertoo, että on taas kuullut kummallisia juttuja, mutta tietää niiden olevan ongelma korvien välissä. Vanha sanonta:"Hullu on hyvä olla niin kauan kun sen itse tietää" ei oikein pidä paikkansa. Äitini ainakin tuntuu kärsivän siitä, että on "tulossa hulluksi".

Työelämässä on pitänyt kiirettä, mutta eiköhän sielläkin kohta hellitä ja sattaisi olla mahdollista pitää pari kesältä jäänyttä lomapäivää vapaana.

Kesän juhlia

Heinäkuun tapahtumista jäi mainitsematta Ruskan 12-vuotissynttärit.
Synttäreitä juhlittiin perinteisesti yhdessä Ruskan suuren idolin Ilpon Pekka veljen kanssa, jolla on synttärit samana päivänä kuin Ruskalla. Tällä kertaa kakkukahvit nautittiin muutama päivä varsinaisen juhlapäivän jälkeen, koska 50 vuotta täyttänyt toinen päivänsankari oli matkoilla juhlapäivänä.
Milla oli leiponut ja koristellut hienon kakun, jonka suklaareunuksessa oli koirien kuvia. Valitettavasti kuvat eivät päässeet täysin edukseen tummaan suklaaseen painettuina.
Elokuu on sujunut kesäisissä merkeissä. Onneksi helle on hiukan hellittänyt. Sain jopa äitini kerran käymään ulkona kävelemässä rollaattorinsa avulla. Hänen muistinsa pelaa edelleen, mutta harha-aistimukset sekoittavat todellisuutta. Päivät kuluvat seurustellessa naapureiden kanssa seinien läpi ja hänellä on kuulemma muuttokin edessä elokuun alussa. Hänen mukaansa vielä eletään heinäkuuta. Yritän olla hermostumatta hänen juttuihinsa siitä kuinka naapurit ovat varastaneet hänen tavaroitaan, mutta kun puhe kääntyy siihen, että me sukulaiset olisimme varastaneet hänen rahojaan on hermostumista vaikea hillitä.

Onneksi minulla on koirat, joiden kanssa puuhaillessa saan muuta ajateltavaa. Nyt on Metkan kanssa meneillään motivoinnin lisääminen agilityyn siten, että kotona ei lattioilla ole ollenkaan leluja. Se ei voi valita, milloin haluaa itse leikkiä vaan leikkii vain minun kanssani päivittäin lyhyet hetket. Olen muutenkin yrittänyt tarkentaa käyttäytymistäni. Minä aloitan yhteistuokiot ja pyydän Metkan viereeni sohvalle jne. se ei päätä sitä, milloin ollaan yhdessä. Tulosta alkaa toivottavasti näkyä.

Aamulla tuli Heliltä tekstiviesti Kouvolasta:"Olen erittäinnhyvä ellen täydellinen, erittäin hyvä, täydellinen ..... T. Jymy :) :) :) P.S. Koirani on tuomarin mielestä parson ja sihteeri sanoi että koska koira on ER-rekisterissä se voi vaihtaa rotua :) kädet tärisee" Jymy siis lähti hakemaan näyttelystä vain TULOSTA eli sinistä nauhaa ja sai punaisen ja laatuarvostelun "EH-erittäin hyvä". (Rodunvaihto ei kyllä sihteerin arveluista huolimatta onnistu.) Vinhakin oli ollut ROP-VET, PN4 ja voitti jopa entisen maailmanvoittajan. Sitä kaivattua viimeistä sertiä ei kuitenkaan tullut. Mutta juhlimisen aihetta on Jymyn tuloksessa ja huomenna on Helin synttärit, joten kakkukahveja on lupa odotella.

Tänään olimme entisten kollegoiden kanssa Suomenlinnassa picnic retkellä. Paikalle oli päässyt vain seitsemän henkilöä, mutta hauskaa oli entiseen tapaan ja nyyttikestitarjoilut onnistuivat erinomaisesti, vaikka emme olleet etukäteen sopineet ollenkaan tuomisista.

Helteitä riittää

Kolmen viikon loma hurahti, joista yksi Sisiliassa. Kuvia ja muistiinpanoja tulossa, kunhan pääsen käyttämään omaa konettani. Nyt on käytössä sohvanvaltaajan Mac, koska Helillä on lainassa oman koneeni virtajohto. Helin johto on jo useamman viikon ollut käyttökelvoton, eikä uutta ole tullut tilalle.;) No kestipä minullakin toista kuukautta, että sain asennettua meille langattoman laajakaistayhteyden ja nyt on hyvä naputella parvekkeella.

Lomamatkalta palattuamme oli yksi ensimmäisistä asioista hankkia meille tuuletin, sillä lämpötila oli 30 asteen tienoissa. Muutaman puhelun jälkeen sain tiedon, että Lanternan K-Raudassa oli vielä jäljellä rakennuksilla käytettäviä tuulettimia. Sinnehän sitä oli lähdettävä pyörällä hakemaan viimeisellä tunnilla, ennen liikkeen sulkeutumista.
Yöt olivat tuulettimesta huolimatta niin tukahduttavia, että nukuin viikon verran parvekkeella.
Töihin paluu loman jälkeen tuntui ensimmäistä kertaa mukavalta, sillä siellä ilmastointi toimii eikä olo tunnu koko ajan nihkeältä.

Heinä- elokuun vaihteeseen olin ottanut itselleni taas koiraharrastusta ilman omia koiria. Toimin kaksi päivää koirien luonnetestin ylitoimitsijana. Lauantaina oli russeleiden testi ja sunnuntaina ATD:n. Päivät olivat mielenkiintoiset ja menivät nopeasti mukavassa seurassa, mutta alkuvalmistelut olivat vanhaan tapaan hiukan stressaavat. Välineitä, lomakkeita, buffatarvikkeita ja työntekijöitä piti haalia eri paikoista ja pöytäkirjalomakkeiden täyttämiseen meni jokunen ilta. Viime hetken muutokset aiheuttivat sitten oman hässäkkänsä, muuttuneiden aikataulujen ilmoitteluineen ja uusien lomakkeiden kirjoitteluineen.

Viime maanantain agilitytreeneissä Metka juoksi kovempaa kuin koskaan ennen. Rupesi taas tuntumaan, että kyllä hommasta tulee sittenkin jotakin. Ehkä pääsen aloittamaan kisauran samaan aikaan Helin ja Jymyn kanssa. Tiistaina kävin Maunulassa treenaamassa Ellun ja Haulin kanssa. Sain Ellulta hyviä vinkkejä Metkan motivointiin. Samat keinot otetaan käyttöön kuin aikanaan Ruskalla, kun se haluttiin saada innostumaan flyballista.:)

Äitini dementia taitaa edetä hitaasti, mutta varmasti. Häneltä alkaa ajan taju kadota. Hän on sitä mieltä, että vielä on heinäkuu. Viikolla hän ei antanut heittää jääkaapistaan pois heinäkuun alun päiväyksellä olevia ruokia, mutta onneksi tänään Helin kanssa käydessämme saimme viedä pilaantuneet ruoat roskiin. Viikolla hän kertoi myös muuttavansa 7.8. naapuritaloon, mutta tänään ei asiasta ollut enää puhetta. Edelleen hän kuulee puhetta naapurista ja keskustelee seinän läpi naapureiden kanssa. Hän ei kuitenkaan halua pitää oikeasti yhteyttä vanhoihin hyviin naapurustossa asuviin ystäviinsä, koska nämä varastelevat häneltä tavaraa. Toivon, että hän pysyisi ensi kevääseen asti vielä sen verran järjissään ja muuten kunnossa, että pääsisi sitten asumaan tänne Viikkiin valmistuvaan vanhusten palvelutaloon, johon tulee myös hoito-osastoja huonompikuntoisille.

Elokuun lämpöennätyksiä on rikottu tänään ja huomenna on tulossa ehkä vielä kuumempaa. Taitaa taas parveke kutsua yöunille.;)