Miten vapaaherrattaren aika kuluu?

Joku on saattanut miettiä miten aika kuluu, kun ei tarvitse käydä töissä. Sitä ongelmaa ei ole vielä ollut.

Tässä viikon ohjelma lopusta alkuun:
Perjantai:
Aamulenkki koirien kanssa vielä osittain lumisissa lähimetsissä, lähes tunti.
Aamiainen ja Hesarin lukua, toinen lähes tunti. Siivousta ja pyykin pesua ja sitten koiraharrastusasioiden hoitoa sähköpostilla. Muutama kentän avaimiin liittyvä viesti, sitten viesti Ylläs-Hallin "isännöitsijälle" liittyen wc-tilojen käyttöön ja HopLop lastenpaikan markkinointiin agilityperheille. Elisan Omagurulta tilasin kotikäynnin hitaan tietokoneen tarkistamiseksi ja Elisa viihdepaketin lopulliseksi asentamiseksi. Systeemihän on ollut meillä jo pitkään, mutta esim. TV-ohjelmien tallennusta en ole edes kokeillut.
Kaupassakin pitäisi käydä ja pari lisälenkkiä koirien kanssa. Illalla pääsemme Metkan kanssa epävirallisiin agilitykisoihin. Missä välissä kerkeän päivänokosille? En missään.

Torstai
Aamulenkin ja Hesarin luvun jälkeen Kivikon kentän lisäavainten ja kontin uuden lukon nouto Haagasta. Onneksi sinne pääsi yhdellä bussilla no 57.
Sähköpostilla Kivikon kentän asioiden hoitoa, jätehuoltoa, avainasioita jne. Koirien kanssa lenkkeilyä. Klo 17.30 kentän kontin vanhan avaimen nouto Marilta. Klo 18-19 jumppa ja klo19.30 uuden avaimen vienti kentän laidalle yhdelle jäsenelle, onneksi siihen saattoi liittää Metkan lenkityksen. Jymy ja Vinha olivat myös Helin kanssa mukana ja koirat saivat ottaa tuntumaa kentän pintaan hiukan tokoilemalla ja muuten vaan irrottelemalla. Lähes kaikki lumi oli jo sulanut kentältä. Viikko sitten lunta oli 25 - 30 cm ja kaksi viikkoa sitten 50 cm.
Kotona vielä pikku lenkki erikseen Ruskan kanssa.

Keskiviikko
Aamulenkki, Hesari, siivousta. Käynti äitini luona Vallilassa ja kauppakäynti hänelle. Kelaan hoitotukianomuksen täydennys. Kotimatkalla Viikin Prismassa omat ruokaostokset ja kotona koiralenkki, sähköpostilla kenttäasioita ym. Ruoan valmistusta, joka yleensä minun osaltani rajoittuu salaatin pilkkomiseen. mutta nyt tein herkullisen kalakeiton. (pakaste seitä, lohta, simpukoita, tomaattimurskaa, perunoita, pakastevihanneksia, kasvislientä ja fondyitä + mausteita). Parit koiralenkit.

Tiistai
Aamulenkki, Hesari, siivousta, pyykinpesua, sähköposteja, päivälenkki, salaatinpilkkominen jne.
Klo 17.45 lähtö kävellen Kivikon risteykseen, josta pääsemme Helin, Metkan ja Jyyn kanssa autokyydillä Hakkilaan. Ensin tunti kouluttamista ja sitten toinen tunti treenaamista. Kotona noin klo 21 ja lenkki Ruskan kanssa.

Maanantai
Aamulenkki, Hesari, siivousta, sähköpostilla ja puhelimella Kivikon kenttäasioita, avainasioita, jätehuoltoa , Ylläs-Hallin wc:n käyttöä jne. Koirien lenkitystä, ruokailua ja sitten illalla klo 18.30 osallistuminen I-HAHaan pyrkivien uusien koirien hallittavuustestiin. Kotona klo 21 ja iltalenkki.

Olenhan minä toki kerennyt tehdä kotona kaikenlaista mukavaakin. Jokin aika sitten siivosin makkarin lipaston pariin isoon laatikkoon (kuvassa näkyy vain pienet laatikot) kertyneitä käyttöohjeita ja laskuja ym. papereita niin, että ne nyt mahtuvat A4-kokoiseen kodin kansioon ja pieneen pahviseen laatikostoon.
Tein myös hiukan koristelua eli laitoin esille koruja, joita ei tule koskaan käytettyä.
Tänään tuli jatkettua kodin koristelua pääsiäiseen. Pajunoksilla on Pietarista tuodut "Faberge-munat". ;)
Aikanaan joulukoristeeksi ostetut hopean väriset oksat sopivat mukavasti Prahasta 80-luvulla ostettujen pääsiäismunien kannattimeksi
Parvekkeella on Prahasta 80-luvulla ostettu pääsiäisnoita toivottamassa pikku-trullit tervetulleiksi virpomaan sunnuntaina.
Metka ja Ruska nauttivat elämästä aurinkoisella lasitetulla parvekkeella vaikka vastapäätä onkin ikävä rakennustyömaa.
Olen minä saanut jo muitakin laatikoita siivottua, kuten keittiön muovirasiat ja käsipyyhkeet, servietit, pannulaput yms.Siivottavaa kyllä riittää tässä työpisteeni ympärillä. Miten lehtiä ja kaikenlaista A4 saastetta saattaakiin kerääntyä sellaiset määrät, vaikka kuinka yrittää niitä siivota paikoilleen?
Puhumattakaan niistä 50-vuoden valokuvalaatikollisista, joista on aina tullut sanottua, että sitten eläkevuosina teen niille jotakin. Valokuvia on laatikoissa ja kansioissa vaatehuonen ylähyllyllä ja...
.. keittiön yläkaapissa katon rajassa yli kolmen metrin korkeudessa.
Tässä vielä pieni yhteenveto äitini muttoon liittyvistä toimista:

Keväällä 2010 kysyin lisätietoja VVO:lta ja Diacorilta Viikkiin valmistuvasta palvelutalo Hoivasta

Syyskuun alussa sain asunnon hakuohjeet

09.09.2010 lähetin asuntohakemuksen , jossa oli selvitykset äitini tuloista ja sairauksista

Marraskuussa ja joulukuussa kyselin hakuprosessin etenemisestä

Tammikuussa kyselin taas, joko asukkaat on valittu ja sain ohjeen lähettää lääkärintodistuksia hakemuksen liitteeksi.

Tilasin todistukset ja lähetin ne VVO:lle.

25.02.2011 sain Sri Lankalle lomamatkani aikana puhelun, jossa kysyttiin haluaako äitini palvelutaloasunnon. Asiasta oli lähetetty kirjallinen tarjous 17.02. ja vahvistusta odotettiin 25.02. mennessä. (Olin matkalla 14.02.- 01.03.) Onneksi tuli puhelu ja sain lisäaikaa kirjallisen vahvistuksen lähettämiseen.

Asuntovarauksen vahvistamiseksi piti lähettää tuorein eläkepäätös ja tiedot kaikista eläkkeistä

Eläketietojen tilaus Kelasta ja työeläkelaitos Veritasilta.

Papereiden postitus VVO:lle.

08.03. Milla huomasi sattumalta töistä kotiin tullessaan ja Palvelutalo Hoivan ohi kulkiessaan, että siellä on asuntojen esittely. Hän soitti minulle ja pääsimme katsomaan mummin asuntoa.

09.03. Soitin VVO:n myyntineuvottelijalle ja kysyin tuleeko uusia yleisiä asuntoesittelyjä tai miten pääsisin äitini kanssa katsomaan asuntoa. Meille järjestyi esittely.

10.03. tuli lopullinen vahvistus asunnosta ja ohjeet vuokrasopimuksen allekirjoittamiseksi.

16.03. Menin bussilla äidilleni, tulimme taksilla Viikkiin ja katsastimme äitini uuden asunnon. Vein äitini taksilla takaisin kotiin ja tulin itse bussilla Viikkiin.

Tein vapaamuotoiset valtakirjat, joilla äitini valtuutti minut allekirjoittamaan vuokrasopimuksen ja palvelusopimuksen Diacorille sekä muutamaan sähkösopimuksen uuteen osoitteeseen.

Maksoin ensimmäisen kuukauden vuokran ja takuumaksun sekä printtasin kuitit.

20.03. Äitini luo bussilla Vallilaan ja sieltä taksilla Lanterna-kauppakeskukseen ostamaan uutta seniorisänkyä ja nojatuolia. Onneksi Milla lähti mukaan ja vei äitini taksilla kotiin ja jatkoi sieltä töihin. Minä pääsin Lanternasta suoraan kotiin.

24.03. Kävin Meilahdessa VVO:n toimistossa allekirjoittamassa vuokrasopimuksen ja Sähkötalossa Kampissa muuttamassa Sähkösopimuksen.

Tarkistin Kelasta mahdollisuuden saada suurempaa asumistukea, koska äitini vuokra nousee. Entinen vuokra 470,- uusi vuokra 802,-. Maksmivuokra, josta asumistukea maksetaan on 560,-. Asukkaan säästöt vaikuttavat asumistuen määrään. Jos säästöjä on yli 2000,- euroa niin ylimenevästä osasta 8% katsotaan vuosittain tuloksi .

Tilasin puhelinajan äitiäni hoitavalle lääkärille Vallilan terveysasemalle.

28.03. Äitini lääkäri soitti ja tilasin uuden C-todistuksen hoitotukianomuksen liitteeksi. Onneksi olen käynyt lääkärin vastaanotolla äitini kanssa jo muutamia kertoja, muuten hän ei olisi voinut tehdä todistusta minun puhelinpyyntöni perusteella. Todistukset kirjoitetaan vain potilaalle itselleen.

Asumistukianomuksen teko, liitteeksi pankkitilien tiliotteet, uusi vuokrasopimus jne.

Hoitotukianomuksen teko, liitteeksi lääkäriltä C-todistus, tiedot melkein kaikista menoista kuitteineen (lääkekulut, kotisairaanhoidon kulut, siivoojan kulut, jalkahoitajan kulut, uuden palvelutaloasunnon persushoitokulut ym. ym.)

Valtakirjan teko, jotta saan hoitaa melkein näkökyvyttömän äitini kaikki asiat Kelaan ja mukaan toive, että Kelan etuudet maksetaan tulevaisuudessa toisen pankin tilille kuin aikaisemmin.

Tarjouspyyntöjen teko eri muuttofirmoihin. Hinnoissa oli isoja eroja.

Muuton ja muuttolaatikoiden tilaaminen Grundellilta.

11.04. tuli Kelalta kirje äidilleni ja minulle soitettiin 13.04. samasta asiasta. Bussilla Vallilaan noutamaan kirjettä ja toisella bussilla takaisin kotiin. Asumistuki- ja hoitotukianomusten liitteenä olevat nettitiliotteet eivät kelpaa. Niissä ei näkynyt äitini nimeä. Niinpä printtasin uusia tiliotteita ja tietoja tilinomistajasta sekä käyttöoikeuden haltijasta ja lähetin paperit Kelaan.

Varsinainen muuttotapahtuma alkaa viikon kuluttua perjantaina 22.04. pakkaamisella, verhojen ja kristallivalaisimen irrottamisella paikoiltaan sekä niiden pesulla. Nyt tuntuu, ettei äidilläni voi olla niin paljoa tavaraa, etteivät ne mahtuisi 20:een isoon muuttoliikkeen muuttolaatikkoon ja 8:aan Ikean pahviseen muuttolaatikkoon ja eiköhän pakkaaminenkin onnistu pääsiäispyhinä niin, että aikaa jää myös maanantaina agilitykisoihin.

Muuttoauto tulee Vallilaan tiistaina klo 10.30. Avaimet saamme Viikin asuntoon klo 12. Muuton ajaksi äitini menee Millalle ja me hoidamme muuton Millan ja parin muuttomiehen kanssa. Toivottavasti kaikki on illalla ennen kuutta sellaisessa mallissa, että voi lähteä Hakkilaan kouluttaaan aglityä kevän viimeistä kertaa ja treenaamaan Metkan kanssa.

Koirien synttärit ja kauneudenhoitoa

Metka (ja sisaruksensa Huima, Nelli, Oiva ja Velmu) täyttivät tänään 5 vuotta. Onnittelut!!! Jymyn 2-vuotissynttärit ovat 1.4. Milla ja Anna olivat tehneet juhlakahvien kunniaksi herkullisen värjätyllä sokerimassalla kuorrutetun kääretorttu-makkarakakun. Kiitokset siitä!
Juhlapäivään valmistauduttiin Helin antamalla kauneudenhoitokäsittelyllä. Ruskalta siistittiin häntä, poistettiin "villapöksyt" ja ohennettiin niskakarvoja.
Metkan puolikarkea turkki tarvitsi enemmänkin siistimistä. Hapsottavia karvoja oli joka puolella ja sormilla nyppimisen lisäksi Heli käytti sekä oikea- että vasenkätisen "veistä" ja ohennussaksia. Karvaa irtosi niin, että siitä olisi voinut ruveta kehräämään lankaa.

Vapaaherrattaren kevät

Johan on taas vierähtänyt aikaa kuulumisten kirjaamisesta. Talvi on ollut vielä lumisempi kuin edellinen ja koirat ovat päässeet umpihankijuoksemaan Hallainvuorelle. Talven pimeyskään ei harmittanut, kun lumi valaisi. :) Jymy ja Metka kilpajuoksussa silmät kiiluen. 18.1. varmistui, että työsopimukseni päättyy 7.2. ja joustava siirtyminen eläkkeelle alkaa. Sehän sopii minulle mitä parhaiten, sillä tekemistä riittää Kivikon uuden agilitykentän asioissa ja palvelutaloasunnon hankkimisessa äidilleni (Muuttopäiväksi Viikin Palvelutalo Hoivaan on nyt varmistunut 26.4.) 

14.2. alkoi viime kesästä asti odotettu lomamatka Sri Lankan saarelle. Kuvia ja matkapäiväkirja löytyvät täältä. Lomamatkan jälkeen riitti kiirettä vapaaherrattaren päivien rahoituksen järjestämisessä, äitini palvelutaloasunnon asioissa ja normaaleissa harrastuksissa: agilityä Metkan kanssa kahtena iltana viikossa, kerran viikossa agilityn kouluttamista, kerran mummujumppaa (Helin termiä lainatakseni), Kivikon agilitykettäasioita jne. Tapaamisen järjestäminen entisten työkavereiden kanssa kuului myös ohjemaan. Meitä pääsi paikalle perjantaina 11.3. yhteensä 12 henkilöä eli melkein puolet entisestä porukasta. Vaikka työhuolten pitäisi olla jo unohtunut, niin silti välillä on mielessä miten siellä selvitään näiden poliittisten ja luonnonkatastofien kanssa, jotka vaikuttavat suomalaisten matkustamiseen ja aiheuttavat ylimääräistä työtä entisille kollegoille. Joskus yöllä tulee herättyä ja mietittyä onkohan kaikki tarpeellinen tullut tehtyä. Eräänä yönä huikopalaa jääkaapista hakiessani kurkistin ulos ikkunasta ja huomasin, että pihallamme on rusakko nauttimassa huikopalaksi norjanangervon oksia. Koristeomenapuun rungon kuori on nautittu jo aikaisemmin. Perjantaina 18.3. olivat Vinha ja Jymy täällä iltahoidossa ja pyysin Ilpoa kuvaamaan koirien iltaruokailuhetken. Olen suorastaan ylpeä eläväisestä russelijoukkiosta, joka osaa ruokailuhetkellä noudattaa sääntöjä. Vanhin eli Ruska saa ruokansa ensin, sitten Vinha ja lopuksi Metka sekä Jymy. Kukaan ei koita mennä toisten ruokakupeille.

Vuosi vaihtui

Vinhan 9-vuotis synttäreitä juhlittiin 17.11. Milla oli tehnyt ihmisten nautittavaksi agilitykakun, jossa syötävää riitti. :)
Vinha sai nauttia koirien hampurilaisesta ja ranskalaisista perunoista.
Pysyvä lumi satoi Helsinkiin jo marraskuussa, mutta tarkka päivämäärä jäi kirjaamatta. Joulukorttikuvat tuli lopulta napattua vasta viikkoa ennen joulua.
Ruska oli elämänsä ensimmäisessa hammaskiven poistossa 21.12. ja samalla siltä poistettiin pieni (syylän kokoinen) rasvakyhmy oikeasta kankusta. Lääkäriasemalta saimme mukaan kaulurin, jotta Ruska ei pääsisi nuolemaan haavaa. Eihän Ruskalle mitään kauluria voida laittaa ja niinpä tein sille vanhan pitkähihaisen T-paidan hihasta kotipuvun. Aika tyylikäs. ;)
Joulu kului parin vuosikymmenen perinteitä noudattaen eli yhdessä Pekan perheen kanssa. Tällä kertaa ruokailu tapahtui Pekalla ja jälkiruoka syötiin meillä, jossa myös jaettiin lahjat. Nyt oli taas koko porukka kasassa, sillä Pietari palasi 23.12. Barbadokselta, jossa oli syksyn opiskelijavaihdossa. Vuosi sitten oli Joonas opiskelijavaihdossa Singaporessa . Yhteisiä jouluja onkin vietetty vuodesta 1989 ensin Suutarilassa ja vuodesta 2007 alkaen Viikissä.

Uusi Vuosi sujui myös perinteisesti meillä kotona koirien ehdoilla. Iltapäivällä saatiin napattua ryhmäkuva.
Poksunnan alettua siirtyi Vinha vaatehuoneen lattialle seuranaan radio ja DAP-haihdutin jatkojohdon pistokkeessa.
Johonkin aikaan illasta oli Vinha siirtänyt lattialla kenkähyllyn alla olevan laatikon syrjään ja löytyi nukkumasta hyllyn alta.
Sunnuntaina teimme Ruskan ja Metkan kanssa kävelylenkin Viikin pelloilla väistellen latukonetta. Eipä ole tullut hiihdeltyä vaikka ladulle pääsisi portaiden oven edestä.
Rakennustyömaan pohjatyöt etenevät ikkunamme edessä. Päivisin tapahtuvat räjäyttelyt sekä kivien murskaaminen on päättynyt. On varmaankin meidän onnemme, että tämä työvaihe tapahtuu pimeään talviaikaan eikä kesällä.
Muurin ympäröimä pieni pihamme on täyttynyt lumesta eivätkä koirat ole päässeet käymään siellä näillä lumilla. Toivottavasti ei tule pakollista tarvettakaan moiseen.

Syksy etenee

Iltanäkymä parvekkeelta ja ikkunasta kohti kaupungin keskustaa ei vielä kyllästytä. :)Eilen oltiin pitkästä aikaa Sarin kyydissä kisamatkalla. Tällä kertaa Riihimäellä, jossa sekä Metka että Jymy ottivat ensimmäiset viralliset agilitystarttinsa. Kyseessä oli hyppyrata, sillä Jymyn kontaktit eivät ole vielä niin hyvässä kunnossa, että Heli haluaisi kisata agilityradalla. Metka olisi voinut osallistua jo kontaktiesteet sisältävälle agilityradalle.
Lähdin Metkan kanssa liikkeelle valitettavan huolimattomasti ja se rojahti ensimmäisen riman päälle. Jalkoihin taisi hiukan sattua, sillä kesti hetken ennen kuin se pääsi kunnolla vauhtiin. Kepeillä sekoilimme muutamaan otteeseen ja niinpä lopputulos oli 15 virhepistettä ja yliaikaa 25 sek. Ei homma ihan niin toivottomalta tuntunut eikä kuulemma näyttänytkään.
Koirilla oli luxus oltavat Sarin pakun lämpimän takakontin häkissä, josta saattoi ihailla ympäröivää maailmaa.
Tänään kävimme isänpäivälounaalla Annankadulla nepalilaisessa ravintolassa ja sen päälle kahvilla äitini luona. Palattuamme Viikkiin sain Millalta ja Heliltä heidän valmistamansa piparkakkutalon. On hauskaa, että he ovat innostuneet piparkakkutalojen valmistamisesta, sillä olen itse näpertänyt niitä yli 30 vuotta.

Kellot käännettiin talviaikaan

Syksyn tuulet ovat vieneet puista lehdet ja "kaupunkimetsurit" kaatoivat perjantaina pihamme edustalta pienen metsikön naapureiden kertoman mukaan neljässä tunnissa. Kirkkaalla ilmalla näkyisi ikkunoista Helsingin keskustaan asti.
Netistä googlettamalla löytyy tietoa muutaman vuoden takaa:
SATO-Rakennuttajat Oy on voittanut ehdotuksellaan ”Nappulat länteen” Viikin Latokartanon tonttien 36235/2 ja 36240/1 tontinluovutuskilpailun, jonka Helsingin kaupunki järjesti laatukilpailuna. Asuntojen hintapuite oli etukäteen määritelty ja hankkeeseen sovelletaan Hitas-menettelyä. Kaupunki kutsui kilpailuun 16 rakennuttajaa ja urakoitsijaa, joista kuusi jätti kilpailuehdotuksen. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 6.050 kerrosneliömetriä. Tonteille on suunniteltu 63 vapaarahoitteista rivitalo- ja ”kaupunkivilla”-asuntoa, joiden keskipinta-ala on 84 m2. Kohteen rakennustyöt on suunniteltu alkavaksi vuoden 2006 lopulla.

Toinen näistä tonteista rakennettiin ja talot valmistuivat helmikuussa 2008. Siellä asuu Ilpon veli vaimoineen. Vanhojen suunitelmien mukaan valmistumassa olisi nyt kolmisenkymmentä asuntoa, mutta suunnitelmat ovat tainneet neljässä vuodessa muuttua (rakennettavat asunnot ovat kaiketi pienempiä), joten on mielenkiintoista nähtä mitä ja kuka tontille lopulta rakentaa. Kesän loputtua tapahtui harrastuselämässä suuri muutos. Siirsin agilitylisenssini Itä-Helsingin Agilityharrastajille. Ohjatuissa treeneissä käymme Metkan kanssa tiistaisin Hakkilassa ja koulutan siellä myös tunnin ennen omia treenejämme. Pienellä kaveriporukalla olemme vuokranneet ATD:n hallista tunnin lauantai-iltaisin. Nyt on suunnitelmissa ilmoittautua ensimmäisiin virallisiin kisoihin Riihimäelle 13.11.

I-HAH:n uusi kenttä on valmistunut Kivikkoon noin 11 minuutin kävelymatkan päähän. Aita on kentän ympärillä, mutta valot vielä puuttuvat. Esteet on siirretty kentälle ja nyt odotellaan vain käytäntöjen sopimista vapaaharjoittelua varten. Mikä sen mukavampaa, kuin käydä viikonloppulenkeillä hiukan agilitaamassa.

Äitini tila on kohentunut viimeisten viikkojen aikana huomattavasti. Enää hän ei puhu siitä, että muuttaisi ensi viikolla viereiseen taloon eikä hän ole elokuun jälkeen enää pakkaillut tavaroita muuttoa varten. Harhaääniä kuullessaan hän kertoo, että on taas kuullut kummallisia juttuja, mutta tietää niiden olevan ongelma korvien välissä. Vanha sanonta:"Hullu on hyvä olla niin kauan kun sen itse tietää" ei oikein pidä paikkansa. Äitini ainakin tuntuu kärsivän siitä, että on "tulossa hulluksi".

Työelämässä on pitänyt kiirettä, mutta eiköhän sielläkin kohta hellitä ja sattaisi olla mahdollista pitää pari kesältä jäänyttä lomapäivää vapaana.

Kesän juhlia

Heinäkuun tapahtumista jäi mainitsematta Ruskan 12-vuotissynttärit.
Synttäreitä juhlittiin perinteisesti yhdessä Ruskan suuren idolin Ilpon Pekka veljen kanssa, jolla on synttärit samana päivänä kuin Ruskalla. Tällä kertaa kakkukahvit nautittiin muutama päivä varsinaisen juhlapäivän jälkeen, koska 50 vuotta täyttänyt toinen päivänsankari oli matkoilla juhlapäivänä.
Milla oli leiponut ja koristellut hienon kakun, jonka suklaareunuksessa oli koirien kuvia. Valitettavasti kuvat eivät päässeet täysin edukseen tummaan suklaaseen painettuina.
Elokuu on sujunut kesäisissä merkeissä. Onneksi helle on hiukan hellittänyt. Sain jopa äitini kerran käymään ulkona kävelemässä rollaattorinsa avulla. Hänen muistinsa pelaa edelleen, mutta harha-aistimukset sekoittavat todellisuutta. Päivät kuluvat seurustellessa naapureiden kanssa seinien läpi ja hänellä on kuulemma muuttokin edessä elokuun alussa. Hänen mukaansa vielä eletään heinäkuuta. Yritän olla hermostumatta hänen juttuihinsa siitä kuinka naapurit ovat varastaneet hänen tavaroitaan, mutta kun puhe kääntyy siihen, että me sukulaiset olisimme varastaneet hänen rahojaan on hermostumista vaikea hillitä.

Onneksi minulla on koirat, joiden kanssa puuhaillessa saan muuta ajateltavaa. Nyt on Metkan kanssa meneillään motivoinnin lisääminen agilityyn siten, että kotona ei lattioilla ole ollenkaan leluja. Se ei voi valita, milloin haluaa itse leikkiä vaan leikkii vain minun kanssani päivittäin lyhyet hetket. Olen muutenkin yrittänyt tarkentaa käyttäytymistäni. Minä aloitan yhteistuokiot ja pyydän Metkan viereeni sohvalle jne. se ei päätä sitä, milloin ollaan yhdessä. Tulosta alkaa toivottavasti näkyä.

Aamulla tuli Heliltä tekstiviesti Kouvolasta:"Olen erittäinnhyvä ellen täydellinen, erittäin hyvä, täydellinen ..... T. Jymy :) :) :) P.S. Koirani on tuomarin mielestä parson ja sihteeri sanoi että koska koira on ER-rekisterissä se voi vaihtaa rotua :) kädet tärisee" Jymy siis lähti hakemaan näyttelystä vain TULOSTA eli sinistä nauhaa ja sai punaisen ja laatuarvostelun "EH-erittäin hyvä". (Rodunvaihto ei kyllä sihteerin arveluista huolimatta onnistu.) Vinhakin oli ollut ROP-VET, PN4 ja voitti jopa entisen maailmanvoittajan. Sitä kaivattua viimeistä sertiä ei kuitenkaan tullut. Mutta juhlimisen aihetta on Jymyn tuloksessa ja huomenna on Helin synttärit, joten kakkukahveja on lupa odotella.

Tänään olimme entisten kollegoiden kanssa Suomenlinnassa picnic retkellä. Paikalle oli päässyt vain seitsemän henkilöä, mutta hauskaa oli entiseen tapaan ja nyyttikestitarjoilut onnistuivat erinomaisesti, vaikka emme olleet etukäteen sopineet ollenkaan tuomisista.