Agilitytaituri ja näyttelybuudeli :)

Olen pari viime viikkoa käynyt sijaiskouluttajana agilityn alkeisjatkoryhmässä ja saanut "palkkioksi" osallistua Nopsan kanssa I-HAH:n penturyhmään.  On ollut hienoa saada keskittyä vain yhteen koiraan ja tuntuu, että edistymistä on tapahtunut huimasti.

Toukokuun alusta asti olemme käyneet treeneissä yhdessä Metkan ja Nopsan kanssa pienen porukan omatoimivuorolla.  Meillä on paikalla useimmiten kouluttaja, joka tietysti keskittyy enimmäkseen jo esteet osaaviin koiriin, mutta toki olen Nopsan kanssa saanut hyviä ohjeita omatoimiseen koulutukseen. Ongelmaksi on muodostunut, etten oikeastaan treenaa Nopsan kanssa, koska monissa asioissa olisi hyvä olla avustaja palkkaamassa.  No se on huono tekosyy laiskuudelle, mutta on ollut mukavaa keskittyä ohjatuissa treeneissä vain Nopsaan.  Vielä on yksi treeniviikko ulkokentällä ja sitten siirrymmekin Tattarisuon halliin, jossa Nopsa osallistuu alusta asti talvikauden penturyhmän treeneihin :).

Maanantaina 16.9. veljekset Crossi, Jyrä ja Nopsa pitivät viimeistelytreenit viikonlopun näyttelyä varten.

Lauantaina 21.9. pentujen 8 kk syntymäpäivänä oli Heinolassa seurakoiraryhmän erikoisnäyttely, joka on vuosittain ländereiden päänäyttely. Muutaman harhaanajon jälkeen löysimme Helin kanssa perille ja reissu oli onnistuneempi kuin etukäteen osasin kuvitellakaan.  

Esiintymisvuoroa odotellessamme tuli kehäsihteeri kysymään, mitä näissä pennuissa on, kun eivät näytä ländereiltä ;) 

Tuomari ja länderiväki pitivät näkemästään. Ruksi oli ROP-pentu, Nopsa oli VSP vaikka esiintyminen olisi voinut sujua paremminkin;). Nopsa hyppäsi/putosi pöydältä ja tuomari vain nauroi hyväntahtoisesti ja sanoi, että sehän on ihan länderi luonteeltaan. Ei Nopsa tavallisesti ole niin varautunut, mutta nyt se ei pitänyt siitä, että vieras mies tuli sitä kopeloimaan pöydällä. 

Arvostelulapussa luki: Erinomainen tyyppi. Kaunis pää. Hyvät silmät, korvat ja purenta. Sopiva rintakehän vahvuus, samoin raajaluusto. Tasapainoiset rodunomaiset kulmaukset. Väritys n.s. riistaväri. Karvapeite pituudeltaan ja karkeudeltaan lähes oikea. Liikkuu suoraan. Askelpituus hyvä. Liikkeessä käyristää hieman lannettaan. Oikein kiinnittynyt ja kannettu häntä. Hieman varautunut käytös.
Koiran käyttäytymisen arvioiminen, suhtautuminen tuomariin, ruksi kohdassa väistää
Arvostelu, pentuluokka 1, KP ja VSP

Valokuvauksen jälkeen tuomari tuli vielä kertoman kaikille länderisteille palkitsemisen perusteita ja sitä, että hän oli alkujaan hiukan ihmetellyt villakoiran valintaa roturistetykseen, mutta nyt hän huomasi, että valinta oli oikea. Koirien rakenne on aivan oikea vain väri on väärä.

Arvostelulappusella saimme vielä noutaa pokaalit ROP- ja VSP-pennuille ja länderiyhdistyskin palkitsi kaikki neljä näyttelyyn osallistunutta pentua leluin sekä ROP:in ja VSP:n Iittalan kivi-kynttilälyhdyin.

Olipa mukava tapahtuma, taidamme mennä näyttelyyn toistekin. 

Näyttelytreenejä ja asukasvaikuttamista

Nopsa sekä veljet Crossi ja Jyrä ja Ruksi sisko on ilmoitettu Heinolaan ländereiden erikoisnäyttelyyn 21.9.  Kävimme elokuun lopulla Ruksin kanssa leikkimässä Viikin pelloilla ja tunnin riehumisen jälkeen onnistui "näyttelykävely" Vadelmakallion ladon edustalla melko mukavasti.

Heli on trimmannut Nopsaa nyppien sekä ohennussaksilla klipsuttaen ja se alkaa näyttää länderiltä, vain väri on hiukan väärä ;).

Pysähdyimme 4.9. Kehä 1:sen alikulkutunneliin nappaamaan pari valokuvaa "valkeaa" seinää vasten, mutta ei tainnut seinä ollakaan valkea. Pääasia, että maastovärinen Nopsa kuitenkin erottuu seinästä.
Nyt pitää vielä hiukan treenata, että Nopsa seisoisi samaan tapaan myös näyttelyssä sisarustensa kanssa.

Elokuun lopulla ajauduin netissä surfatessani Metro-lehden ja Helsingin Sanomien Pitäiskö fiksata sivuille.  Päätin kokeilla onko korjausehdotusten tekemisellä tehoa.

Huomasin keskustassa käydessäni Kaivokadulla Hotelli Seurahuoneen edustalla vaarallisen kuopan.  Ilmoitin siitä sivustolla.

Parin päivän kuluttua kuoppa oli korjattu :).

Viikinojan raitilla oli Latokartanonkaaren alikulkutunneliin jätetty jätesäkit täynnä puistosta poistettuja rikkaruohoja.  Parin päivän kuluttua ilmoituksesta oli säkit noudettu pois.

Agronominraitin ja Metsänhoitajankadun risteyksessä oli lyhtypylvääseen törmätty ja se oli aivan kallellaan, mutta eipä ole enää :).

Pisimpään keski kevyenliikenteen väylän saaminen Apteekkarinraitilta Arthur Rindellinraitille.  Tein ehdotuksen 30.8. enkä oikeastaan uskonut, että se toteutettaisiin.

10.9. tuotiin paikalle ensimmäinen multakasa ja pelästyin, että nyt tallaantuneet polut vain täytetään mullalla ja istutetaan ruohoa päälle, mutta 11.9. oli paikalle tehty kivituhkalla päällystetty polku ja sen viereen oli istutettu uutta nurmikkoa:) Aivan käsittämättömän hienoa :).  Olen laittanut puuttuvasta polusta viestin Rakennusvirastolle jo muutama vuosi sitten ja ehkä moni muukin on lähettänyt.  Hienoa, että polku nyt saatiin siihen, mistä asukkaat kuitenkin kulkevat.

Olipa tässä välissä I-HAH ry:n järjestämät agilityn Piirinmestaruuskisatkin 7.-8.9.  Työväen värvääminen kisoihin oli harvinaisen vaikeaa.  Meillä on onneksi hyvin toimiva kilpailutoimikunta, jossa jokaiselle on omat tehtävänsä. Minun vastuualueeni on työntekijöiden värväys ja esim. kolme tuomarinsihteeriä sunnuntain aamupäivältä puuttui vielä perjantaina. Eipä auttanut kuin "määrätä" toimikuntalaiset hommiin vaikka jokaisella oli työpisteitä moninkertaisesti talvitreenipaikkaan vaadittava määrä.  Kisat sujuivat kaikesta huolimatta kohtuullisen hienosti. 

Illat pimenevät

Kesälomareissu tuli tehtyä Italiaan. Lennot varasimme Pisaan (Tukholman kautta) ja majoitusta oli varattu Cinque Terren (Viisi maata) Monterossosta.  Kuvassa Vernazza

San Marino oli maa, jossa en vielä ollut vieraillut.  Nyt sielläkin on käyty päiväretkellä.  

Toiseksi majoituskohteeksi valittiin Riccione, jota mainostettiin pyöräilijöille ystävällisenä paikkana ja sieltä oli Riminin kautta helppo mennä San Marinoon. Matkakertomus löytyy kuvablogista.

Ennen matkaa riitti puuhaa oman pakkaamisen lisäksi äitini tavaroiden kokoamisessa ja pakkaamisessa, sillä hän pääsi taas matkani ajaksi lyhytaikaishoitoon Pakilakotiin.  Koirien ruokia ja tarvikkeita piti myös pakkailla, sillä Ruska ja Metka menivät Millalle ja Nopsa osaksi aikaa Helille ja pariksi yöksi myös Ilpon veljen perheeseen. 

Kuun puolivälissä olleet oman agilityseuran kisat teettivät töitä ennen  lomaa ja lomankin aikana, sillä olihan vastuullani työntekijöiden hankkiminen ja ohjeistus. Kisapäivinä sainkin sitten keskittyä mm. Ravintolapäivän antimista nautiskeluun Helin ikkunoiden alla. Tarjolla oli afrikkalais-suomalaisia herkkuja, joita kävimme Millan kanssa syömässä. 

Synttäreitä ym. kivaa

Toukokuun lopulla kävimme Nani Härkösen kuvattavana Paloheinässä.  Tässä muutama kuva. Loput on lisätty tänne.

Kuvassa Helin "Jymy" Let´s Rock Enter Sandman ja "Vinha" Payingold Marquerade Queen sekä Ruska ja "Metka" Vauhtivinhan Metka.

"Nopsa" Bingis Bolt

Heinäkuun puolivälissä sain yllätyksekseni synttärilahjan jo viikkoa etukäteen ja se oli akkukäyttöinen porakone/ruuvinväännin. Olin joskus tainnut mainita, että sellaiselle olisi käyttöä rakennettaessa uusia agilityesteitä. Hyvä lahja ja uusien hyppyesteiden rimankannattimet on nyt kiinnitetty :).

Isojen purjelaivojen kilpailu käytiin taas Itämerellä ja kävimme Nopsan kanssa ihailemassa Hietalahdessa laivoja ja ihmettelemässä ihmispaljoutta.  Hyvin se Nopsa osasi käyttäytyä täpötäydessä raitiovaunussa ja laivasatamassa.

20.-21.7. kisattiin agilityn karsintakilpailut MM-kisoihin ja Pohjoismaiden mestaruuskisoihin.  Taisi olla ensimmäinen kerta vuoden 2000 jälkeen, etten ollut paikan päällä katsomassa kisoja ja kannustamassa tuttuja edes finaalipäivänä, mutta onneksi kisoja saattoi seurata live streamin välityksellä netistä ja tuloksetkin päivittyivät koko ajan.  Nopsan äiti Hikka selvitti taas tiensä PM-joukkueeseen. MM-kisoihin Etelä-Afrikkaan ei joukkuetta Kennelliiton päätöksellä lähetetä ollenkaan. 

Ruskan 15-vuotissynttäreitä juhlittiin 25.7. yhdessä Ilpon veljen + vaimonsa kanssa, sillä olihan veljellä myös synttärit samana päivänä.

Ilpon alkavan loman kunniaksi lähdimme perjantaina 26.7. Siilitielle kiinalaiseen ravintola Long Cityyn. Pieni sushiannos alkupalaksi jaettuna meille kahdelle ja pääruoat olivat vallan mainioita ja edullisen hintansa arvoisia.

Lauantaina 27.7. kävimme Nopsan kanssa päivävierailulla länderileirillä. Tapasimme myös Ruksi-sisaren ja veljet: Crossin, Iron ja Jyrän. 

Sunnuntaina lähdimme Ilpon kanssa leikkimään turisteja ja ajelimme vanhalla raitiovaunulla 15-20 minuutin ja 5,- euron kierroksen keskustassa.

Muistan vielä, kuinka lapsena ajelin näillä "pikkukatturaitiovaunuilla".  Avovaunut poistuivat käytöstä Olympiavuonna 1952, joten niitä en muista ;).

Ruskan synttäteitä juhlittiin toistamiseen maanantaina 29.7. Silloin saapui paikalle mm. 11-viikkoinen vanhaenglanninlammaskoira Hilma, jonka kanssa Nopsa leikki mielellään.  Mäyräkoirat Heppu ja Harpo eivät kiinnostaneet lainkaan vaikka ovat muuten Nopsan parhaita kavereita.

Metka osallistui juhlaan "pönttö" päässä.  Oli mukavaa tavata myös Millan ja Helin lapsuudenystävättären tytär nyt saman ikäisenä kuin tapasin äitinsä aikoinaan Suutarilaan muutettuamme vuonna 1983. Koirat kyllä tiesivät minkä pöydän ympärillä kannattaa kuljeskella.

Kesäpuuhia

 

Iltalenkkikohteena on usein Viikin viljelypalstat.  Satoakin on ruvettu saamaan tuliaisiksi kotiin vastapalvelukseksi jätesäkin raahaamiselle kotitalon roskikseen ;).

Uusimmassa Länderilehdessä oli juttu trimmaamisesta ja pitihän Nopsaakin yrittää siistiä ohjeiden mukaan. Kuvassa siistitty vasta toinen korva.

Poseerauskuvien räpsiminen on päässyt unohtumaan, mutta punnintaa ja säkäkorkeuden mittaamista on harrastettu joka viikko. 1.7. eli reilun 5 kuukauden iässä olivat mitat 8,3 kg ja noin 39,4 cm

6.7. palautin olohuoneen lattialle oikean maton, sillä Nopsa on ollut jo useamman viikon päivisinkin sisäsiisti.  Eikä kestänyt kuin hetki, kun matolle oli kerääntynyt puruluita ja leluja :).

Samana päivänä sain houkuteltua Millan ja Helin kanssani kaupungille vaihtamaan edellisenä päivänä Retkiaitasta ostamani alennusmyyntihatun oikean kokoiseksi. Eipä ollut aivan halpa vaihtoreissu, sillä löysin samasta kaupasta itselleni mm. Jack Wolfskin kesämekon, Stockalta paidan jne. Aika monta kassillista tavaraa löytyi muillekin keskustan alennusmyynneistä.  

Maanantaina 8.7. kävimme Helin kanssa aamupäivällä poimimassa mansikoita.  Menimme ensin Vantaalle http://www.mansikkamies.com/ , mutta siellä kerrottiin, että Klaukkalassa olisi marjoja enemmään ja hintakin oli vain 2,- eur / kg. Harmillisesti osa mansikoista oli jo ylikypsyneitä. Minä poimin 5 kg ja Heli 7 kg, Millalle ostettiin laatikollinen muiden poimimia marjoja tuliaiseksi. 

Illalla Heli jatkoi Nopsan nyppimistä pihallamme ja samaan käsittelyyn pääsi myös Jymy.

Tiistaina pääsimme Heppu ja Harpo mäyräkoirien ja lagotto Dumbon seuraksi uimaan Jakomäen hiekkakuopille.  Eipä tullut Nopsa vieläkään omaehtoisesti uimaan vaikka kasteli jo vatsansa.

 

Keskiviikkona 10.7. lähtivät Heli ja Anna Jymyn sekä Gemman kanssa automatkalle Keski-Eurooppaan.  Vinha jäi hoitoon meille.  Matkan etenemistä voi seurata Jymyn ja Gemman blogista.

Perjantaina 12.7. kävin äitini kanssa Kirurgisessa sairaalassa, jossa kuulimme tulokset hänen rinnastaan löytyneen patin tutkimuksista. Kyseessä on estrogeenireseptoripositiivinen rintasyöpä. Onneksi hoidoksi riittänee 1 lääkenappula (Femar 2,5) päivässä.  Kolmen kuukauden kuluttua on kontrollikäynti. Iltapäivällä kitkin toista tuntia rikkaruohoja pensaiden alta asuntomme ympäriltä ja leivoin raparpertipiirakan, jota sitten söimme illalla agilityseuran estetalkoissa.  Aikamoinen vapaaehtoistyön päivä :).

Lauantaina pyöräilimme Ilpon kanssa Pukinmäen uimarannalle uimaan ja syömään picnic lounaan.

Sunnuntaina huomasin aamulla, että Nopsalle oli tullut yön aikana pisut työhuoneen lattialle. Tätä ei ole tapahtunut pariin kuukauteen.  Eipä asiasta aiheutunut suurempaa haittaa, sillä parketti on edelleen suojattu kauttaaltaan muovimatolla.  Vain muutama lelu oli kastunut ja niinpä sainkin hyvän syyn pyöräyttää leluja pesukoneessa ja kuivattaa ne auringonpaisteessa itse rakentamassani sukkienkuivaustelineessä.

Aamun Hesarista luin, että Hietalahden kirpputori on siirtynyt Kansalaistorille Musiikkitalon viereen.  Ajattelin lähteä sinne Nopsan kanssa, mutta kysäisi Ilpolta ja Millalta tulisivatko he mukaan ja ihmeekseni molemmat lähtivät.  Niinpä Nopsa ja muutkin koirat jäivät kotiin ja me lähdimme kaupungille.  Ilpo osti kirpparilta jonkun kirjan ja maukkaan lounaan söimme Musiikkitalon terassilla.  Salaatin sai reilulla 10:llä ja täytetyistä latva-artisokista sai maksaa noin 18,-.

Sunnuntain kunniaksi onnistuin istuttamaan Ruskan, Vinhan, Metkan ja Nopsan samaan kuvaan vaikka ilmeet eivät parhaat mahdolliset olleetkaan.

Illalla kävimme vielä Millan ja koirien kanssa ihailemassa ja hiukan korjaamassakin kasvimaan satoa.

Nopsan sukukokous

Juhannusaatto sujui perinteiseen tapaan kotona rauhallisesti koirien kanssa. Grilliä sytytettäessä saatiin nauttia hetki liekeistä eli juhannuskokosta :). Asunto oy:mme järjestyssäännöissä on hiiligrillin käyttö kielletty ja sehän on itsestään selvää ettei tuli sovi parvekkeille.  Pihalla valvotusta grillin käytöstä ei sen sijaan voi olla varaa.  

Muutama viikko sitten tilasin agilityseurakaverilta Nopsalle patukan, johon on solmittu sekaan ketunnahkaa, jonka Metka aikoinaan sai Elmon omistajalta. Metka ei innostunut ketunkarvasta paljoakaan, mutta Nopsalle karvalelut ovat ykkösjuttu.

Tiistaina saimme leikkikutsun Jyrän perheeltä ja kutsua noudatettiin vaikka Nopsalla oli aamulla vatsa hiukan sekaisin.  Onneksi tauti meni nopeasti ohi Attapectin tableteilla ja keitetyllä kanalla sekä riisillä.

Alkuillasta veljekset leikkivät reippaasti ja huippu juttu oli jäätelöpikari, jonka pohjalta piti koittaa nuolla sinne mahdollisesti jäänyttä jäätelöä :).

 Yllä Nopsa ja alla Jyrä

Sunnuntaina 16.6. tavattiin Kirkkonummella agilityn SM-kisoissa molemmat Nopsan vanhemmat sekä viisi sisarusta.

 Näin lähelle Nopsa pääsi Core-iskää :)

Ruksi sisarta sekä Aamos, Buutti, Crossi ja Iro veljiä päästiin aivan kosketusetäisyydelle. 

 Hikka-äitikin kävi tapaamassa pentujaan ennen finaaliradan suoritustaan, jolla voitti medi-koirien Suomen mestaruuden.  Hienosti selvisi Core-isäkin saamalla tuloksen molemmilta radoilta ollen sijalla 23.