Marraskuun loppu, eikä lunta

FB-profiilini kaipasi uutta kuvaa koirista, mutta niitä ei kiinnostanut toiveeni yhteiskuvasta.

Nopsa vetäytyi sohvan toiseen laitaan ja hyppäsi tilaisuuden tullen lattiallle.

Onneksi digikameralla voi räpsiä entisiä fimikameroita enemmän ja muutama yhteiskuvakin onnistui.

Nopsan 10 kk päivän kunniaksi piti taas ottaa mittalaitteet esille. Olen yrittänyt syöttää Nopsaa reilusti, etteivät kylkilut törröttäisi ja niinpa paino olikin jo 10,2 kg. Korkeus ei ole onneksi noussut. Vanha jakkara on korkeudeltaan 42,5 cm ja vatupassi näyttää ettei Nopsa ole kuin pari milliä korkeampi :).

Helin Vinhan 12-vuotissynttäreitä vietettiin sunnuntaina 17.11. Tuhansien paperikuvien arkistosta löytyi kuva tammikuulta 2002 Vinhasta ja Ruskasta. Ruska oli ja on edelleen hyvin tärkeä Vinhalle.  Pentuna Vinha ei kokenut eroahdistusta ihmisiin, mutta jos Ruska poistui kotoa niin Vinhalle tuli hätä. 

Helin Jymy ja Nopsa eivät jostain syystä leiki ulkona keskenään, mutta meillä sisällä ne jaksavat peuhata ääntä päästämättä tunteja.  Rauhassa vierekkäin istuminen ei ole kummankaan mieleen.

Unohtui aikaisemmin mainita, että osallistuin Metkan kanssa oman seuran agilitykisoihin 9.11. ja ne taisivat olla Metkan viimeiset kisat.  Vaikka se ei tällä kerralla haistellut Ojangon hallin tekonurmimattoa kovinkaan intensiivisesti, niin ajat eivät riitä kunnon tulosten saamiseen.  Toinen rata suoritettiin ratavirheettömästi ja toisella otettiin jopa A-esteellä vauhtia koskematta alastulokontaktikohtaan, mutta silti tuli yliaikaa. Viimeistä kertaa (ainakin toistaiseksi) osallistuin myös kisajärjestelyihin vastuualueenani kisatyöntekijöiden värväys ja kisaamisen sekä työnteon sovittelu.

Nyt keskityn Nopsan kouluttamiseen, jotta pääsen kisaamaan ensi kesänä sen kanssa :).

Nopsa 9 kk ja syksyn puuhia

Maanantaina 21.10.2013 Nopsa täytti 9 kk / 39 vk.  Olen mitannut sen säkäkorkeutta ja punninnut sitä tähän asti joka maanantai, mutta nyt taidan lopettaa tämän rutiinin. Sen korkeus ei ole mielestäni muuttunut enää kuukauteen ollen noin 42.5 cm ja paino on noin 10 kg.  Juhlapäivän valokuva otettiin kännykällä iltapäivälenkin aikana.

Tokihan Metka ja Ruskakin piti ikuistaa tuossa Latokartanonkaaren ja Kehä 1:sen välisessä pöpelikössä.

Olin jo jatkamassa asukasvaikuttamista ottamalla kuvan Agronominraitin varrelta Asukastalo Lavan alapuolelta.  Sinne tuotiin lokakuun puolivälissä puun taimia, mutta sitten ei tapahtunut mitään lähes kolmeen viikkoon. Perjantaina 8.11. puut oli viimein istutettu ennen kuin ehdin lähettää valokuvan ja ihmetellä asiaa ;).

Kaukosen Ulla kävi pitämässä taas Jymylle ja Vauhtille (ja Nopsallekin) hyppytreenejä ja Helin iloksi Jymy sai luvan aloittaa agilityn ratatreenit speed pumpien kanssa.  Sain kesällä läheiseltä rakennustyömaalta ilmastointiputkea, josta tehtiin 4 pumppia ja pari viikkoa sitten kävimme Herttoniemen Starkissa tarkoituksena ostaa lisää putkea, mutta huomasin siellä pahviputkia, jotka ovat olleet muovimattorullien tukena.  Saimme pari rullaa ja askartelimme niistä pumpit, jotka sopivat mainiosti treenaamiseen hallissa.

Pahviputkien katkaisu ja halkaiseminen kävi näppärästi pistosahalla, joka ostettiin aikoinaan flyball esteiden sahaamista varten. Eipä ole tainnut sahalla ollakaan muuta käyttöä.

Kivikon agilitykenttä laitettiin "talviteloille" marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna.  Esteet kerättiin konttiin tai vietiin Tattarinsuon halliin.  Toivonmukaan nämä olivat vähään aikaan viimeiset kenttätalkoot, joista olen vastuussa ;).

Heli nyppi Nopsaa kotonaan lokakuun lopulla ja homma on uusittava vielä muutamaan kertaan ennen 13.12. Messarin näyttelyesiintymistä.  Nyppimistä tosiaan riittää.

Nopsa kulkee remmissä kohtuullisen mukavasti, jos mukana ei ole vieraita koiria tai ihmisiä, mutta vieraassa seurassa vetäminen on melkoista.  Onneksi sain vihjeen ostaa valjaat, joihin talutin kiinnitetään koiran rintaan :).  Vetäminen väheni huomattavasti.

Nopsan parhaat kaverit mäyräkoirat Heppu ja Harpo olivat meillä muutaman tunnin hoidossa kirjamessujen aikaan.  Valitettavasti pojat olivat kovin vaisuja ilman emäntäänsä eikä Nopsa saanut itselleen leikkikaveria vaikka tekeytyi kuinka pieneksi.

Jymyn kanssa sisällä peuhaaminen sujuu jopa rasittavuudeksi asti. Ihettelen vain sitä, että Jymy antaa Nopsan esim. astua itseään.

Muutama päivä sitten sain vihdoinkin aikaiseksi ommella Nopsalle sadetakin marraskuun myrskyjen suojaksi.  Materiaaliksi löytyi pala sadetakkikangasta, josta äitini on ommellut itselleen takin varmaankin 20 vuotta sitten.  Vuorikankaaksi löytyi jämäpala paksua trikoota, josta Ruskalle tehtiin aikanaan juoksuaikoja varten "patenttipöksyjä" ja kaula-aukon musta trikoo leikattiin vuoden 2007 Vöyrin agirotu T-paidasta. Heijastintarraa pitää vielä käydä ostamassa.
Metkalla ja Ruskalla on punavihreät takit, joissa on heijastintarrasta niiden nimen ensimmäiset kirjaimet sekä pieniä heijastinkoristeita toisessa kyljessä.

Torstaina 7.11. kävimme Nopsan kanssa tapaamassa sen sisaruksia; Ruksi-siskoa ja Aamos, Crossi sekä Jyrä veljeä.  Mukana touhuissa myös Aamoksen snautseri-pinseri-veli sekä Crossin BC-sisko ;).

Linkin takaa löytyy pieni videopätkä touhusta.

http://www.youtube.com/watch?v=Ql56U8dRBfg&feature=c4-overview&list=UUD2bKtJTVpc3OL-pF12qsSQ

Isänpäivälounaan kävimme nauttimassa tänään Helillä. :).  Oli ensimmäinen kerta, kun meille tarjottiin kokonainen ateria tyttären kotona. 

Herkullisen juusto-viinimarja-suklaarouhekakun oli valmistanut Milla.

Agilitytaituri ja näyttelybuudeli :)

Olen pari viime viikkoa käynyt sijaiskouluttajana agilityn alkeisjatkoryhmässä ja saanut "palkkioksi" osallistua Nopsan kanssa I-HAH:n penturyhmään.  On ollut hienoa saada keskittyä vain yhteen koiraan ja tuntuu, että edistymistä on tapahtunut huimasti.

Toukokuun alusta asti olemme käyneet treeneissä yhdessä Metkan ja Nopsan kanssa pienen porukan omatoimivuorolla.  Meillä on paikalla useimmiten kouluttaja, joka tietysti keskittyy enimmäkseen jo esteet osaaviin koiriin, mutta toki olen Nopsan kanssa saanut hyviä ohjeita omatoimiseen koulutukseen. Ongelmaksi on muodostunut, etten oikeastaan treenaa Nopsan kanssa, koska monissa asioissa olisi hyvä olla avustaja palkkaamassa.  No se on huono tekosyy laiskuudelle, mutta on ollut mukavaa keskittyä ohjatuissa treeneissä vain Nopsaan.  Vielä on yksi treeniviikko ulkokentällä ja sitten siirrymmekin Tattarisuon halliin, jossa Nopsa osallistuu alusta asti talvikauden penturyhmän treeneihin :).

Maanantaina 16.9. veljekset Crossi, Jyrä ja Nopsa pitivät viimeistelytreenit viikonlopun näyttelyä varten.

Lauantaina 21.9. pentujen 8 kk syntymäpäivänä oli Heinolassa seurakoiraryhmän erikoisnäyttely, joka on vuosittain ländereiden päänäyttely. Muutaman harhaanajon jälkeen löysimme Helin kanssa perille ja reissu oli onnistuneempi kuin etukäteen osasin kuvitellakaan.  

Esiintymisvuoroa odotellessamme tuli kehäsihteeri kysymään, mitä näissä pennuissa on, kun eivät näytä ländereiltä ;) 

Tuomari ja länderiväki pitivät näkemästään. Ruksi oli ROP-pentu, Nopsa oli VSP vaikka esiintyminen olisi voinut sujua paremminkin;). Nopsa hyppäsi/putosi pöydältä ja tuomari vain nauroi hyväntahtoisesti ja sanoi, että sehän on ihan länderi luonteeltaan. Ei Nopsa tavallisesti ole niin varautunut, mutta nyt se ei pitänyt siitä, että vieras mies tuli sitä kopeloimaan pöydällä. 

Arvostelulapussa luki: Erinomainen tyyppi. Kaunis pää. Hyvät silmät, korvat ja purenta. Sopiva rintakehän vahvuus, samoin raajaluusto. Tasapainoiset rodunomaiset kulmaukset. Väritys n.s. riistaväri. Karvapeite pituudeltaan ja karkeudeltaan lähes oikea. Liikkuu suoraan. Askelpituus hyvä. Liikkeessä käyristää hieman lannettaan. Oikein kiinnittynyt ja kannettu häntä. Hieman varautunut käytös.
Koiran käyttäytymisen arvioiminen, suhtautuminen tuomariin, ruksi kohdassa väistää
Arvostelu, pentuluokka 1, KP ja VSP

Valokuvauksen jälkeen tuomari tuli vielä kertoman kaikille länderisteille palkitsemisen perusteita ja sitä, että hän oli alkujaan hiukan ihmetellyt villakoiran valintaa roturistetykseen, mutta nyt hän huomasi, että valinta oli oikea. Koirien rakenne on aivan oikea vain väri on väärä.

Arvostelulappusella saimme vielä noutaa pokaalit ROP- ja VSP-pennuille ja länderiyhdistyskin palkitsi kaikki neljä näyttelyyn osallistunutta pentua leluin sekä ROP:in ja VSP:n Iittalan kivi-kynttilälyhdyin.

Olipa mukava tapahtuma, taidamme mennä näyttelyyn toistekin. 

Näyttelytreenejä ja asukasvaikuttamista

Nopsa sekä veljet Crossi ja Jyrä ja Ruksi sisko on ilmoitettu Heinolaan ländereiden erikoisnäyttelyyn 21.9.  Kävimme elokuun lopulla Ruksin kanssa leikkimässä Viikin pelloilla ja tunnin riehumisen jälkeen onnistui "näyttelykävely" Vadelmakallion ladon edustalla melko mukavasti.

Heli on trimmannut Nopsaa nyppien sekä ohennussaksilla klipsuttaen ja se alkaa näyttää länderiltä, vain väri on hiukan väärä ;).

Pysähdyimme 4.9. Kehä 1:sen alikulkutunneliin nappaamaan pari valokuvaa "valkeaa" seinää vasten, mutta ei tainnut seinä ollakaan valkea. Pääasia, että maastovärinen Nopsa kuitenkin erottuu seinästä.
Nyt pitää vielä hiukan treenata, että Nopsa seisoisi samaan tapaan myös näyttelyssä sisarustensa kanssa.

Elokuun lopulla ajauduin netissä surfatessani Metro-lehden ja Helsingin Sanomien Pitäiskö fiksata sivuille.  Päätin kokeilla onko korjausehdotusten tekemisellä tehoa.

Huomasin keskustassa käydessäni Kaivokadulla Hotelli Seurahuoneen edustalla vaarallisen kuopan.  Ilmoitin siitä sivustolla.

Parin päivän kuluttua kuoppa oli korjattu :).

Viikinojan raitilla oli Latokartanonkaaren alikulkutunneliin jätetty jätesäkit täynnä puistosta poistettuja rikkaruohoja.  Parin päivän kuluttua ilmoituksesta oli säkit noudettu pois.

Agronominraitin ja Metsänhoitajankadun risteyksessä oli lyhtypylvääseen törmätty ja se oli aivan kallellaan, mutta eipä ole enää :).

Pisimpään keski kevyenliikenteen väylän saaminen Apteekkarinraitilta Arthur Rindellinraitille.  Tein ehdotuksen 30.8. enkä oikeastaan uskonut, että se toteutettaisiin.

10.9. tuotiin paikalle ensimmäinen multakasa ja pelästyin, että nyt tallaantuneet polut vain täytetään mullalla ja istutetaan ruohoa päälle, mutta 11.9. oli paikalle tehty kivituhkalla päällystetty polku ja sen viereen oli istutettu uutta nurmikkoa:) Aivan käsittämättömän hienoa :).  Olen laittanut puuttuvasta polusta viestin Rakennusvirastolle jo muutama vuosi sitten ja ehkä moni muukin on lähettänyt.  Hienoa, että polku nyt saatiin siihen, mistä asukkaat kuitenkin kulkevat.

Olipa tässä välissä I-HAH ry:n järjestämät agilityn Piirinmestaruuskisatkin 7.-8.9.  Työväen värvääminen kisoihin oli harvinaisen vaikeaa.  Meillä on onneksi hyvin toimiva kilpailutoimikunta, jossa jokaiselle on omat tehtävänsä. Minun vastuualueeni on työntekijöiden värväys ja esim. kolme tuomarinsihteeriä sunnuntain aamupäivältä puuttui vielä perjantaina. Eipä auttanut kuin "määrätä" toimikuntalaiset hommiin vaikka jokaisella oli työpisteitä moninkertaisesti talvitreenipaikkaan vaadittava määrä.  Kisat sujuivat kaikesta huolimatta kohtuullisen hienosti. 

Illat pimenevät

Kesälomareissu tuli tehtyä Italiaan. Lennot varasimme Pisaan (Tukholman kautta) ja majoitusta oli varattu Cinque Terren (Viisi maata) Monterossosta.  Kuvassa Vernazza

San Marino oli maa, jossa en vielä ollut vieraillut.  Nyt sielläkin on käyty päiväretkellä.  

Toiseksi majoituskohteeksi valittiin Riccione, jota mainostettiin pyöräilijöille ystävällisenä paikkana ja sieltä oli Riminin kautta helppo mennä San Marinoon. Matkakertomus löytyy kuvablogista.

Ennen matkaa riitti puuhaa oman pakkaamisen lisäksi äitini tavaroiden kokoamisessa ja pakkaamisessa, sillä hän pääsi taas matkani ajaksi lyhytaikaishoitoon Pakilakotiin.  Koirien ruokia ja tarvikkeita piti myös pakkailla, sillä Ruska ja Metka menivät Millalle ja Nopsa osaksi aikaa Helille ja pariksi yöksi myös Ilpon veljen perheeseen. 

Kuun puolivälissä olleet oman agilityseuran kisat teettivät töitä ennen  lomaa ja lomankin aikana, sillä olihan vastuullani työntekijöiden hankkiminen ja ohjeistus. Kisapäivinä sainkin sitten keskittyä mm. Ravintolapäivän antimista nautiskeluun Helin ikkunoiden alla. Tarjolla oli afrikkalais-suomalaisia herkkuja, joita kävimme Millan kanssa syömässä. 

Synttäreitä ym. kivaa

Toukokuun lopulla kävimme Nani Härkösen kuvattavana Paloheinässä.  Tässä muutama kuva. Loput on lisätty tänne.

Kuvassa Helin "Jymy" Let´s Rock Enter Sandman ja "Vinha" Payingold Marquerade Queen sekä Ruska ja "Metka" Vauhtivinhan Metka.

"Nopsa" Bingis Bolt

Heinäkuun puolivälissä sain yllätyksekseni synttärilahjan jo viikkoa etukäteen ja se oli akkukäyttöinen porakone/ruuvinväännin. Olin joskus tainnut mainita, että sellaiselle olisi käyttöä rakennettaessa uusia agilityesteitä. Hyvä lahja ja uusien hyppyesteiden rimankannattimet on nyt kiinnitetty :).

Isojen purjelaivojen kilpailu käytiin taas Itämerellä ja kävimme Nopsan kanssa ihailemassa Hietalahdessa laivoja ja ihmettelemässä ihmispaljoutta.  Hyvin se Nopsa osasi käyttäytyä täpötäydessä raitiovaunussa ja laivasatamassa.

20.-21.7. kisattiin agilityn karsintakilpailut MM-kisoihin ja Pohjoismaiden mestaruuskisoihin.  Taisi olla ensimmäinen kerta vuoden 2000 jälkeen, etten ollut paikan päällä katsomassa kisoja ja kannustamassa tuttuja edes finaalipäivänä, mutta onneksi kisoja saattoi seurata live streamin välityksellä netistä ja tuloksetkin päivittyivät koko ajan.  Nopsan äiti Hikka selvitti taas tiensä PM-joukkueeseen. MM-kisoihin Etelä-Afrikkaan ei joukkuetta Kennelliiton päätöksellä lähetetä ollenkaan. 

Ruskan 15-vuotissynttäreitä juhlittiin 25.7. yhdessä Ilpon veljen + vaimonsa kanssa, sillä olihan veljellä myös synttärit samana päivänä.

Ilpon alkavan loman kunniaksi lähdimme perjantaina 26.7. Siilitielle kiinalaiseen ravintola Long Cityyn. Pieni sushiannos alkupalaksi jaettuna meille kahdelle ja pääruoat olivat vallan mainioita ja edullisen hintansa arvoisia.

Lauantaina 27.7. kävimme Nopsan kanssa päivävierailulla länderileirillä. Tapasimme myös Ruksi-sisaren ja veljet: Crossin, Iron ja Jyrän. 

Sunnuntaina lähdimme Ilpon kanssa leikkimään turisteja ja ajelimme vanhalla raitiovaunulla 15-20 minuutin ja 5,- euron kierroksen keskustassa.

Muistan vielä, kuinka lapsena ajelin näillä "pikkukatturaitiovaunuilla".  Avovaunut poistuivat käytöstä Olympiavuonna 1952, joten niitä en muista ;).

Ruskan synttäteitä juhlittiin toistamiseen maanantaina 29.7. Silloin saapui paikalle mm. 11-viikkoinen vanhaenglanninlammaskoira Hilma, jonka kanssa Nopsa leikki mielellään.  Mäyräkoirat Heppu ja Harpo eivät kiinnostaneet lainkaan vaikka ovat muuten Nopsan parhaita kavereita.

Metka osallistui juhlaan "pönttö" päässä.  Oli mukavaa tavata myös Millan ja Helin lapsuudenystävättären tytär nyt saman ikäisenä kuin tapasin äitinsä aikoinaan Suutarilaan muutettuamme vuonna 1983. Koirat kyllä tiesivät minkä pöydän ympärillä kannattaa kuljeskella.