Pyöräilyä Virossa

Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna oli Janakkalassa vuoden suurin agilitytapahtuma eli Agirotu.  Bingis B koirista Ruksi, Nopsa ja Jyrä vahvistettuna Pokolla muodostettiin Kromlins Sutarit joukkue alokasluokan kisaan. Ihan ei voitettu, mutta mukavaa oli kaikilla :) 

 Heinäkuun toinen viikonloppu vietettiin tuttavapariskunnan kanssa Virossa asuen Laitsen linnassa,

 pyöräillen, matkustellen junassa, ihaillen luontoa ja

 herkutellen.  Lisää kuvia ja muistiinpanoja löytyy matkakuvablogista.

Kolea kesäkuu

Kesäkuun alun lämpimien päivien jälkeen ilmat ovat pysyneet viileinä, harmaina ja jopa sateisina.  Ei ole tehnyt mieli siirtää varastosta edes ruokapöytää ja tuoleja pihalle, jotta siellä voisi syödä.  

Koirienkin kanssa viihdytään vain parvekkeella.

Helsinkiin on saatu uusi nähtävyys eli maailmanpyörä  Finnair Sky Wheel.  8.6. sinne olisi päässyt Finnair plus kortilla veloituksetta, mutta emme Ilpon kanssa jaksaneet jäädä jonottamaan.

9.6. kävimme Helin, Millan ja koirien kanssa Haagan alppiruusupuistossa. Olen käynnyt siellä joskus aikaisemminkin, mutta alue on laajentunut ja kasvit olivat nyt suurempia.  Olo oli kuin Liisalla ihmemaassa.

15.6. sunnuntaina kävimme Helin ja Marin kanssa Tampereella seuraamassa agilityn SM-kisojen yksilösuorituksia.  Mestaruudet saatiin ratkottua, mutta osittain turhan haastavien ratojen takia ennakkosuosikit jäivät palkinnoitta.  Lauantain joukkuekisoissa I-HAH menestyi hienosti, sijoittuen seuramestaruuskisasssa toiseksi.

Kesäkuun alkupuolella  pääsi Nopsa sisaruksineen pariin kertaan treenaamaan agilityä unkarilaisen Zsofi Biron valvovien silmien alle. Radat olivat haastavia, mutta onnistuneitakin kokemuksia saatiin aikaiseksi.

Jälkimmäisellä treenikerralla tuli villänderi-sisaruksia tapaamaan 21.4. syntynyt parländeri eli parsonrussellinterrierin ja kromfohrländerin virallinen roturisteytyspentu Flaksi.  Kuvassa on Nopsan Ruksi sisko, mutta Nopsakin leikki Flaksin kanssa tosi mukavasti.

24.6. kävimme vieä Ruksin, Crossin ja Jyrän kanssa treenaamassa Agirotua varten, jossa osallistumme alokasluokan joukkueviestikisaan. Pieni pätkä suoritusta näkyy FB:n kautta.

Millan ja Helin kasvimaan vieressä on Viikin ponikoulun talli sekä hevoshaka.  Hiukan ihmetystä isot otukset vielä aiheuttavat vaikka on hevosia muutama kerta jo nähty.

23.6. Heli nyppi taas Nopsan, jotta se olisi edustavan näköinen tavatessaan sisaruksiaan ja varsinkin Agirodussa 6.7.  Edellisestä nypinnästä oli kulunut vain 3 viikkoa, mutta kyllä karvaa taas lähti useampi kymmenen grammaa.

25.6. kävimme Metkan ja Nopsan sekä puolenkymmenen muun I-HAH:laisen kanssa pitämässä agilitynäytöstä Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa. Laitoksen fysioterapeutti Helena agilitytuttuni ATD:n ajoilta ja nykyinen I-HAH:n kouluttajien kouluttaja oli järjestänyt tapahtuman, josta sekä laitoksen asukkaat että henkilökunta pitivät kovasti. Pääsimme Metkan kanssa seurakaveri Tanja Hokkasen nappaamaan kuvaan :).

Sain perjantaina 27.6. vihdoinkin poistettua työ-/koirahuoneen lattialta tammikuvioisen muovimaton, joka on ollut siellä suojana Nopsa pentuajoista lähtien.  Nopsahan on ollut sisäsiisti noin 4 kuukauden iästä lähtien eli muovimaton olisi voinut poistaa jo yli vuosi sitten.  Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Viikonloppu 28.-29.6. kului melko tarkasti netin äärellä, josta seurasin live stream lähetystä Rovaniemeltä.  Siellä käytiin agilityn maajoukkuekarsinnat.  Heli, Milla ja Anna lähtivät sinne jo perjantaina ja Vinha jäi meille hoitoon. He ovat reilun viikon Suomi tourneella ja lisäävät kuvia ja kokemuksiaan blogiin Jymy ja Gemma maailmalla. 

Maanataina kävimme anopin kanssa taas Kirurgisessa sairaalassa röngenosastolla, jossa on käyty jo useampaan kertaan sekä hänen että äitini kanssa.  Hänen rinnastaan löytynyt patti on toivottavasti vain rasvaa, mutta siihen saadaan vahvistus myöhemmin.
Tutkimuksen jälkeen siirryimme taksilla Stockmannille.  Saimme hyvää palvelua ja löysimme anopille housut ja ostosten jälkeen kävimme kahvilla ja syömässä katkarapuvoileivät, kuten anopilla oli ollut tapana tehdä ystävättärensä kanssa takavuosina.

Ja loppuun vielä tuore ex tempore poseerauskuva Nopsasta. 

Kiireinen kevät vaihtui rauhalliseksi kesäksi

Kevät on saapunut hiukan normaalia aikaisemmin.  Huhtikuun lopulla saattoi aamiaista jo syödä parvekeella.

Äitini on selvästi vähentänyt liikkumistaan ja lihaskunto heikkenee heikkenemistään. Hän lepäilee vuoteessaan jättäessäni koirat hänen luokseen kaupassa käyntien ajaksi.

 26.4. osallistumme Nopsan kanssa ensimmäisiin epävirallisiin kilpailuihin I-HAH:in hallissa Tattarisuolla.  Toiselta radalta vitonen kiellosta putkelle ja toiselta 0, mutta kovin tarkasti Nopsa katsoo minua eikä etene niin nopeasti kuin pystyisi. Kisaaminen oli toki mukava kokemus innokkaan koiran kanssa.

Luonnossakin kevään aikaisuus näkyy, valkovuokot kukkivat kauneimmillaan 27.4.  Tavallisesti ne näyttävät samalta vasta äitienpäivänä.

Talvikauden agilityn omatoimiryhmämme viimeisinä treenikertoina koirat (Gemma, Marta, Vauhti, Nopsa ja Jymy) pääsivät rallattelemaan Ojangon pelloille. 

Vappuaattona käväisimme Metkan ja Nopsan kanssa Kivikossa hiukan treenaamassa.

Tattarisuon suunnalta näkyi taivaalle nousevan tummaa savua ja kotona nettiuutiset tiesivät kertoa, että romuautovarastolta oli tuli levinnyt läheiseen metsikköön.  Paloa jouduttiin sammuttamaan ilmasta käsin ja helikopteri vesisäkin kanssa ylitti Viikin useampaan kertaan.

Äitienpäivänä kävimme Helin ja koirien kanssa äidilläni/mummilla.

Pihan norjanangervot ja koristeomenapuu olivat kauneimmeillaan 20.5. ....   samaa ei voi sanoa nurmikosta

 Nenäkosketusta "contact trainerilla" on koitettu treenata kotipihalla, mutta valitettavan laiskasti

25.5. Janakkalassa pidettyihin Ländereiden agilitykisoihin saimme palkintoja Mustilta ja Mirriltä, määrät ja laadut tuli tarkistettua pari päivää ennen kisoja :) ....

... ja äitini kävi kampaajalla pari päivää ennen juhlapäivää 

Perjantaina 23.5. juhlittiin äitini 90-vuotis syntymäpäivää.  Juhlan kunniaksi otettiin kuva kolmesta sukupolvesta.

Tarjolla oli näpertelemäni savulohi-voileipäkakku

ja Millan leipoma sekä koristelema herkullinen kerma-marjakakku

Vieraina oli "koko suku" eli oma perheemme ja serkkuni isänsä ja vaimonsa kanssa.

Sunnuntai 25.5. kului Janakkalassa ylitoiminnoimassa ländereiden agilitykisoja.  Päivä sujui mukavasti vaikka kisatyöntekijät eivät kaikki tunteneet toisiaan ja kisapaikkakin oli työntekijöille vieras. Maanataina 26.5. käväisimme Nopsan ja naapurin mäyräkoirakavereiden kanssa Jakomäen hiekkakuopilla.  Koirat eivät vielä uskaltautuneet uimaan.

Maanantaiksi 2.6. oli sovittu tapaaminen Nopsan Hikka-äidin kanssa ja Helille tuli kiire siistiä Nopsaa. Kuvat ennen ja jälkeen :).

Tässä ollaankin jo Crossi-veljen, Muka-siskon ja Hikka-äidin kanssa Purinalla, edessä Nopsa.

Keskiviikkona 4.6. kävimme Janakkalassa Nopsan neljänsissä epävirallisissa agilitykisoissa. Tattarisuolla I-HAH:in hallissa on käyty kahteen kertaan ja kerran käytiin Ojangossa osallistumassa kisaan, jossa oli pelkkiä putkia.  Nopsa on hyvin kuuliainen, katsoo koko ajan minua ja odottaa ohjeita.  Vauhti kärsii, mutta toivottavasti taitojen ja itseluottamuksen kasvaessa päästään tilanteeseen, jossa Nopsa uskaltaa irrota rohkeammin.  Linkin takaa löytyvät Sari Kariluodon kuvaamaat Janakkalan radat. ...  ja kuvassa tuomarinsihteerinlipukkeet käydyistä kisoista.

Pääsiäinen ja kevät :)

Kevät on harvinaisen aikaisessa, sillä olihan talvikin melko olematon.  Milla ja Heli ovat aloittaneet kevättyöt kasvipalstallaan ja mustaherukkapensaista karsitut oksat saavat kunnian kannatella Prahasta ja Pietarista tuotuja pääsiäismunia. Pääsiäispöytäliinakin on aikanaan tuotu Prahasta, sillä täällä ei vastaavia ole näkynyt.

Palmusunnuntaina meillä kävi useita virpojia jopa kutsumatta ;).  Pari tyttöä koputti oveen.  Kun kysyin: "miksi ette soittaneet ovikelloa", vastasivat: "koska tiesimme, että teillä on koiria" :) 

Krookukset kukkivat pihapensaiden alla kauneimmillaan.

Maaliskuun 8. päivänä niistä oli näkyvissä jo hyvät alut.

Sunnuntaina 9.3. pääsi Nopsan turkki Helin kauneuskäsittelyyn. Karvaa irtosi reilut 40 g, kuvassa vain pieni osa.  

Palkkioksi pääsivät Nopsa ja Jymy juoksentelemaan Viikin niityille eikä lumesta ollut haittaa sielläkään. Linkin takana videon pätkä Nopsa ja Jymy Viikin niityillä

Viikinojan varrella 11.3. otetussa kuvassa näkyy Nopsa komeana ja turkki lyhyenä.

Palataan kuvan kera helmikuun loppuun, jolloin talven lumista oli Agronominraitilla jäljellä enää rippeet.

Maaliskuun puolivälissä herättiin "valkoiseen aamuun"

ja nykyään Nopsa mahtuu pihaoven alle juuri ja juuri reilusti kumartamalla

Vuosi sitten sieltä pääsi kulkemaan miten tahansa :)

Prinsessa Metka viihtyy pehmeällä alustalla

ja Nopsa sai maaliskuun lopulla ensimmäisen nännikuminsa, ja se osoittautui mieluisaksi treenileluksi 

Kaikkein hauskinta on kotioloissa peuhaaminen Jymyn kanssa.  Siinä rallissa tyynyt lentelevät ja matot liukuvat huoneen nurkkaan :)

Tosi vähän on Nopsa aiheuttanut taloudellista haittaa ensimmäisen vuotensa aikana.  Yksi omaan piikkiini menevä tappio on kalvopinnoitettujen monitehosilmälasien muuttuminen käyttökelvottomiksi.  Jätin viime kesänä lasit päivänokosten ajaksi tuolin päälle, josta Nopsa otti ne suuhunsa sillä seurauksella, että linssien heijastumista estävään kalvoon tuli pari naaarmua, jotka valitettavasti haittaavat näkökentässä. Matalalle pöydälle jätetty isännän kännykän laturi koki kovia samoihin aikoihin.  Meilläpä löytyy nykyään Nopsalle omat silmälasit, joiden käyttöä ei tarvitse varoa :) .

Takatalvi onneksi päättyi yhtä nopeasti kuin alkoikin. Kivikon kentällä on jo saattanut käydä treenailemassa ja aamulenkeillä olen juoksuttanut Nopsaa lähimetsikön puiden ympäri, jotta irtoaminen vahvistuisi.

Kivikon agilityhalliprojekti on nytkähtänyt askeleen eteenpäin, kun olemme aloittaneet hankesuunnitelman laatimisen ja ensimmäiset neuvottelut kaupungin virkamiestenkin kanssa uusista suunnitelmista on käyty.

Asunto oy:n kevättalkoissa kunnostetaan pihaa hiukan edellisvuosia runsaammin ja ländereiden toukokuun agilitykisat kaipaavat tarttumista järjestelyihin.

Äitini 90-vuotisjuhlien järjestelyt eivät onneksi aiheuta stressiä vaikka osuvatkin agilitykisojen kanssa samalle viikonlopulle.  Päivittäisistä äitini ja omista kauppa- siivous- ym. asioista sekä anopin lääkärikäynneistä huolehtiminen maistuu toki joskus puulta, mutta eipähän tule aika pitkäksi :).