sunnuntaina, toukokuuta 30, 2010

Viikko meni neljän koiran kanssa :)

Heli oli aurinkolomalla Kreetan saarella ja Vinha sekä Jymy asustivat meillä suurimman osan viikkoa. Harjoitus tekee mestarin neljän koiran ulkoiluttamisessa ja remmilenkit sujuvat jo melko mukavasti. Koirat on jaettava kahteen käteen ja pidettävä remmit melko lyhyinä. Koiria ei saa päästää siirtymään puolelta toiselle ja lenkkeily onnistuu.

Tämän kevään ensimmäistä nurmikonleikkuuta siimaleikkurilla pienellä pihallamme oli todistamassa neljä silmäparia.
Nurmikon leikkuun kanssa piti olla tarkkana ettei korret päässeet liian lyhyiksi, se ei olisi sopinut Ilpolle. Urakan jälkeen pääsivät koirat poseeraamaan kukkivien norjanangervo-pensaiden eteen.
Tänään sain maksettua ilmoittautumismaksut Ylöjärven Agirotutapahtumaan. Osallistun siellä Metkan kanssa senioriohjaajien kisaan ja Open class radalle. Joukkueviestikisaan emme ehkä osallistu, sillä olemme vain varalla Jymyn möllijoukkueeseen. Mukavaa päästä kisaamaan pitkästä aikaa.

torstaina, toukokuuta 13, 2010

Luontovuoden kauneimmat päivät

Vuoden kauneimmat päivät ovat meneillään luonnossa. Lehtipuut ovat kuin vaaleanvihreää pitsiä. Helatorstai mahdollisti agilityn treenaamisen keskellä päivää Maunulassa Metkan, Jymyn ja Martan kanssa.

Jymy kävi välillä kahlailemassa mutaojassa ja pudotti tietysti pallonsakin sinne, jotta Heli pääsi kaivelemaan ojan pohjaa. ;)
Metkan lisäksi treenasin muutamaan otteeseen myös Jymyn kanssa siltä varalta, että agirodussa joutuisin ohjaamaan sitä, jos Helin jalkakipu yltyy taas todella pahaksi. Helillähän on ollut reidessä vaivaa jo syksystä asti. Hän on käynnyt useampaan kertaan lääkärissä ja saanut lähetteen fysioterapeutille. Onneksi "suvussa" koirien kautta on jalkojen kuntouttamiseen erikoistunut Velmun isäntä fyssari Vesku, jonka luona Heli on käynnyt asiakkaana. Alkuviikosta Heli kävi uuden lääkärin lähetteellä hermoratakuvauksissa ja tällä kertaa tuli lähete urheilufysioterapeutille. Olisihan Vesku sitäkin, mutta ehkä kannattaa mennä kuuntelemaan uuden ihmisen mielipide ongelmaan, joka ei ota parantuakseen.
Ilpon äiti on kotiutunut Viikkiin. Vappuna juhlimme tupaantuliaisia ja äitienpäivänä saimme kuljetettua mamman meille pyörätuolilla. Hänhän ei ole pariin vuoteen ulkoillut ollenkaan.
Oman äitini kunto on heikentynyt viimeisen kuukauden aikana huolestuttavasti. Hän on ruvennut kuulemaan harhoja ja pelkää joitakin naapureitaan. Hän ei olisi tullut meille äitienpäivälounaalle, jos ei Milla olisi hakenut eikä uskaltanut mennä kotiinkaan taksilla yksin. Lähdin mukaan saattajaksi.
Äitini täyttää viikon kuluttua 86 v. ja tähän asti hän on tullut toimeen yksin ja joidenkin lapsuudesta tuttujen naapureiden avulla, mutta tilanne on muuttunut pahasti. Onneksi olen saaanut hänelle siivousavun lisäksi kotisairaanhoidosta apua lääkkeiden jakeluun. Tosin eilen ensimmäisenä terveydenhoitajan käyntipäivänä hän ei uskaltanut ensin päästää hoitajaa sisään. Huomenna hänelle pitäisi mennä ensimmäinen ruokalähetys, sillä painokin on pudonnut parissa kuukaudessa 5 kg. Turvapuhelinkin asennetaan huomenna. Toivottavasti näistä palveluista on apua, jotta hän selviää vielä yksin kotonaan.