Vartiointi pitää

Aika kuluu käsittämättömän nopeasti ja loman loppumisesta on jo 4 viikkoa. Lomallahan tuli syötyä kaikenlaisia herkkuja ja terveellisestikin, mutta ehdottomasti liikaa. Loman jälkeen vaaka näytti niin hirveitä lukemia, ettei ole näyttänyt kuin juuri ennen Helin syntymistä. Päätin, että nyt on asialle tehtävä jotakin.
Kun palasin maanantaina 2.2. töihin, huomasin sähköpostiviesteistä, että ensimmäisenä lomapäivänäni perjantaina 16.1. oli tullut viesti, jossa työnantaja tarjosi meille helsinkiläisille mahdollisuutta liittyä Painonvartijoihin. Työnantaja maksaisi puolet kolmen kuukauden jaksosta ja ryhmä kokoontuisi auditoriossamme torstaisin klo 8-9. Kysyin heti pääsisinkö vielä mukaan vaikka ryhmä oli kerennyt jo kokoontua kaksi kertaa. Niinpä liityin noin 30:n kollegan ryhmään.
Nyt on vartiointia kestänyt 4 viikkoa ja kiloja on lähtenyt hiukan yli 4. Suurin syy painon pudotukseen on ollut se, että olen ruvennut syömään säännöllisesti: aamulla puuroa, töissä lounaaksi jotakin kevyttä keittoa ja pari leipää kevyt juuston kera, välipaloiksi hedelmiä ja juureksia, kotona kohtuullinen annos vähäkalorista kotiruokaa ja salattia sekä iltateen kanssa vain pari pientä voileipää vihannesten kera. Olen kirjannut ylös kaiken syömiseni ja laskenut pisteitä. Liikuntaa en toistaiseksi ole lisännyt muuten kuin kävelemällä Rautatieasemalta töihin Kamppiin sauvojen kanssa. Muuten olen talvella kulkenut bussi-metro yhdistelmällä Kamppiin asti. Koirien kanssa tulee liikuttua tavalliseen tapaan joskus enemmän ja joskus vähemmän.
Tänään olin ensimmäistä kertaa vartioinnin aikana ravintolassa syömässä Millan ja Helin kanssa. Kävimme Itäkeskuksessa ostoksilla ja pistäydyimme siellä pizzalla. Pisteitä taisi tulla enemmän kuin yhden päivän tarpeiksi, mutta en ollut aamulla syönyt teen kanssa kuin pari leipää Becelin ja vihannesten kera ja iltapäivä sekä ilta on mennyt pelkillä marjoilla ja hedelmillä. Nehän ovat pistearvoltaan 0. Kohta painankin pään tyynyyn ja uneksin huomisesta ruoasta. :)

Millan synttärit

Milla ei suostunut järjestämään 30-vuotissynttärijuhlaa äidilleni eli mummille voileipäkakkuineen, mutta pääsimme sentään Ruskan ja Metkan sekä Helin ja Vinhan kanssa päiväkahveille, kun vein mukana Viennetta jäätelökakun. 29 vuotta sitten hankitun Happy Birthday pöytäliinan Milla sentään pyysi lainaksi.
Liitän tähän paperikuvista digikameralla kuvatut otokset 29 vuoden takaa. Vasen kuva on otettu 22.1.80, kun olin ostanut Marimekon tarjouksesta Tunturikadulta pöytäliinakankaan. Oikea kuva on sitten Millan 1-vuotis synttäreiltä, jossa Milla sylissäni ja Pekka istuu vieressä.

Tämän päivän juhlayleisöä Millan sängyllä, Ruska, Metka ja Vinha.
Kahvin jälkeen käväisimme kaupassa ja otin matkan varrelta mukaan myös hiihtolomavieraamme. Helin kädessä Vinha ja Metka, Millalla Ruska, Minttu ja Pipsa.

Minttu ja Pipsa kylässä

Loma Thaimaan Krabilla ja Koh Lantan saarilla onnistui erinomaisesti. Varsinkin Lanta ihastutti. Matkalla tuli pidettyä päiväkirjaa ja otetta kuvia, joita voi kurkata Metkaamatkustelua blogissa.

Pari viikkoa kotona pikku pakkasessa ja ohuen lumikerroksen peittäessä maan ovat sujuneet tavalliseen tapaan.

Keskiviikkona meille tuli hoitoon Minttu, Vinhan tytär sen ensimmäisestä pentueesta ja Pipsa saman perheen toinen koira, joka on myös Pandan tyttären tytär, kuten Minttu ja Metkakin. Pipsa ja Metka ovat sukua myös isän kautta, sillä Mintun isä Balou on Metkan Bobo-isän isä. Tarkoitus oli ensin, että vain Ruska siirtyisi Helin ja Vinhan luo Mintun ja Pipsan hiihtoloman ajaksi. Ensimmäisenä iltana kävi selväksi, että Metka ja Pipsa, jotka molemmat ovat vajaat 3-vuotiaita , eivät kovin helposti viihdy samassa osoitteessa. Heli haki Metkankin luokseen.

Minttu ja Pipsa tuntuivat viihtyvän meillä aivan mainiosti. Ne istuivat illalla sylissäni telkkaria katsoessani ja viettivät työpäivät pikkuhuoneen sohvan selkänojalla tarkkaillen ikkunasta ohi kulkevia ihmisiä ja koiria.

Ruska, Metka ja Vinha olivat perjantain Millan luona hoidossa. Illalla olimme Millan kanssa yhteisellä iltakävelyllä kaikkien viiden koiran kanssa ja huomasimme, että Ruska tuli hyvin toimeen Mintu ja ja Pipsan kanssa. Niinpä Ruska tuli takaisin kotiin.

Lauantaina illalla teimme Helin ja kaikkien koirien kanssa pitkän lenkin, eikä ulkona tunnu olevan ongelmaa koirien kesken.

Tänään olin Helin seurana lenkillä sauvakävellen Helin hölkätessä. Ilma oli ihastuttava, lunta maassa sentti - pari, pakkasta viitisen astetta, aurinko paistoi ja vajaassa tunnissa taivalsimme lähes 6 km. Tarkat tiedot Heli sai uudesta sykemittari - juoksutietokoneestaan. :)