Syksy on saapunut

Nyt on laumassa enää neljä koiraa ja meillä Ilpon kanssa vain kaksi.  Iltahoitolaiset Helin Vinha & Jymy vasemmalla ja omat Nopsa & Metka oikealla. Jotkut tutut ovat kysyneet, huomaako koirista, että kaipaisivat Ruskaa. Täytyy tunnustaa, että tällaisesta laumasta sitä ei huomaa.  Jos olisi ollut vain kaksi koiraa ja toinen poistusi, niin ehkä silloin käyttäytymisen eron huomaisi.

Heli on treenannut nyt muutaman kerran kontakteja Nopsan kanssa ja osallistunut pari kertaa kisoihin. Kontaktien suorituksessa ei ole ollut ongelmia, mutta muuten ei tuloksia ole viime aikoina tullut ;).

I-HAH:n kisat  syyskuussa, kuva Ida Alexandersson

Ojangossa pidettin länderiyhdistyksen kisat lokakuun alussa ja karvaturri Nopsa pääsi ennen kisoja Helin käsittelyyn.

Karvakasan alta kuoriutui taas aikamoinen komistus :)

8.-12.10.2015 kävimme Helin ja agilityseurakaverin kanssa Bolognassa kannustamassa suomalaisia agilityn MM-kisoissa. Kuvia ja matkakertomus löytyvät kuvablogista.

Itä-Helsingin Agilityharrastajien blogissa on myös pieni juttu Agilityn MM-kisoista.

Yhden aikakauden päätös ja muuta loppukesän touhua

Facebook-päivitykseni 9.8. Viron matkan jälkeen: Ruska 25.7.1998 – 7.8.2015 Hymiö heart. Kiitokset Eveliina ja Päivi, että saimme aikoinaan Ruskan, jonka ansiosta minulle avautui kokonaan uusi elämä koiraharrastuksen parissa. Ilman Ruskaa ja sen jälkeen perheeseen liittyneitä russeleita Vinhaa, Metkaa, Jymyä ja villänderi Nopsaa en varmaankaan olisi FB:ssä ja suurin osa kavereista puuttuisi. 

Heli ja Milla joutuivat tekemään vaikean päätöksen Viron pyöräilymatkani aikana, jotta Ruska ei joutunut turhaan kärsimään. Eläinlääkärikäynnin yhteenveto kertoo: Ruska tuotiin vastaanotolle 7.8. klo 15:50 sillä alkaneen voimakkaan yskimisen vuoksi. Yleistutkimuksessa Ruskan todettiin olevan selkeästi laihtunut. Sydämessä todettiin sivuääni (4/6) ja keuhkoissa nesterahinoita. Päädyttiin Ruskan eutanasiaan. 

Olen onnellinen vuosista jotka sain viettää Ruskan kanssa ja sen muisto elää mielessäni ikuisesti.

Kuva: Pekka Kuronen

Ruska oli perheenjäsenenämme reilut 17 vuotta ja pysyi onneksi näennäisesti terveenä loppuun asti. Se kuulo oli heikentynyt huomattavasti ja silmissä oli kaihi, joka ei kuitenkaan vienyt sen näköä kokonaan.  Ainoa lääkitys olivat silmätipat.  Mielessäni olin tehnyt alustavaa surutyötä Ruskan poismenosta jo siitä asti kun Nopsa syntyi 2,5 vuotta sitten.

Loppukesän touhut alkoivat osallistumisella Nopsan kanssa länderileirille Virroilla Marttisen lomasaaressa 31.7.-2.8. Lisää kuvia matkakuvablogissa. 

Sen jälkeen oli vuorossa pyöräilyretki Viroon 5. - 9.8. Vuosia sitten tehdyn päätöksen mukaisesti meille ei ilmoitettu matkalla ollessamme Ruskan poismenosta.  Kuvia ja matkakertomus Virosta löytyy linkin takaa.

Hankasalmella kävimme 11.-12.8. Ilpon luokkakaverin kesäpaikalla ja kuvia sieltäkin tuli napsittua.

Kesän varsinainen lomamatka tehtiin Korsikan saarelle ja 900 kuvasta on lähes 300 kuvablogissa.

Ruska 17 vuotta ja muuta keskikesän koiratouhua

25.7.2015 täytti Ruska 17 vuotta.  Se on edelleen ikäisekseen hyväkuntoinen.  Kuulo on heikentynyt tosi paljon, mutta voimakkaan käsien taputuksen Ruska kuulee ja tulee tämän äänen kuullessaan nukkumapaikaltaan muualle asuntoon. Silmissä on myös todettu kaihi, mutta se näkee edelleen ja ainoa lääke ovat kahdesti vuorokaudessa silmiin tiputettavat Voltaren Ophtha-silmätipat. 

Syntymäpäiviä vietettiin Pekan, Helin, Merjan, Millan ja Ilpon kanssa sunnuntaina 26.7.

Sain kerrankin itse tehtyä syntymäpäiväkakun.  Se oli pikkuleipämurujen päälle tehty valkosuklaa-juustokakku.  Varsinainen kakkumestari on yleensä Milla.

Yksi kesän kotimaanmatkoista suuntautui Mikkeliin 24.-25.7. Majoituimme Cumulus-hotellissa Helin, Jymyn ja Nopsan kanssa. 

Lauantai 25.7. alkoi klo 8:00 agilitykisoilla Mikkelin raviradalla.  Osallistuin päivän kahteen ensimmäiseen kisaan Nopsan kanssa.  Ensimmäinen rata hylkääntyi, koska en ehtinyt tehdä tarvittavaa valssia juuri ennen A-estettä.  Nopsa ajautui Aan alittavalle putkelle eikä ylittänyt Aata, kuten oli tarkoitus. Toisella radalla tuli kielto hypyltä.

 Kati Kollaselle kiitokset mukavista agilitykuvsta! :)

Kolmantena oli vuorossa hyppyrata ja siihen Heli osallistui Nopsan kanssa. He tekivät virheettömän suorituksen häviten voittajalle vajaat 2 sek. Jos koukkaus ennen keppejä sekä loppusuoralla tapahtunut pyörähdys olisivat jääneet pois olisi sijoitus saattanut parantua huomattavasti.

Agilitykisan jälkeen oli vuorossa osallistuminen ländereiden erikoisnäyttelyyn, jonne oli ilmoitettu yli 30 koiraa. Nyyttikestein ja pitopalvelusta hankituin salaatein vietettiin mukava picnic-hetki lähellä näyttelykehää.  

Saksalainen tuomari Petra Bannach oli aluksi täysin järkyttynyt nähdessään avoimen luokan urosten kehässä Jyrän ja Nopsan. Hänen piti jopa kysyä kehätoimitsijoilta, onko luvallista, että tämän väriset länderit ovat kehässä.  Arvostelupaperiin tuli kirjatuksi "2 years old boy. Enough high on legs. Nice head. Very good pigment. Carrying his ears mostly correct. Good length of neck. Good top line. Carrying his tail in a nice way. Not showing typical breed colour, too soft coat for the breed. Lacking in breed type overall, which is the reason for disqualification."

Kesä on ollut harvinaisen viileä.  Vain muutamana päivänä on ulkona voinut olla ilman pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita.  Lasitetulla parvekkeella onneksi tarkenevat Millalta saadut hänen siemenistä kasvattamansa kurpitsat.

5.7. lähti Heli kuskikseni päivämatkalle Nastolaan.  Turisteina mukana olivat Metka ja Jymy.

Länderileirissä oli mukava tunnelma.

Kisasin Nopsan kanssa Agirotutapahtumassa kolme rataa: Senioriohjaajien avoimet SM-kisat; ei tulosta, Open class kisa: tulos 15 eli kaksi kontaktivirhettä ja yksi kielto ja lopuksi vielä joukkueviesti, jossa taas kaksi kontaktivirhettä ja yksi ohjausvirhe putken väärään päähän. Joukkueessa Kromlins Sutarit ja kaverit olivat veljekset Jyrä & Nopsa sekä sisko ja veli Tapa & Väinö.

2.7. kisattiin I-HAH:n kentällä epävirallinen kisa, jossa ratana oli Agirodun open class-rata.  Ensimmäisellä kierroksella teimme Nopsan kanssa ainoan 0-tuloksen, toisella kerralla tuli HYL,  mutta medien kokonaiskisassa sijoituimme toiseksi.

Ensimmäiset agilityn SM-kisat koettu Nopsan kanssa osana länderijoukkuetta

Taidot eivät vielä riitä meillä Nopsan kanssa menestykseen 3-luokan agilitykisoissa, mutta Riihimäellä 13.5. Heli ohjasi Nopsan hyppyradalla kolmanneksi. :)  

Kevään kaunein ilta taisi osua entisten AM-kollegoiden tapaamiseen. 

Nopsa voitti kevään agilitykisoista eri merkkisiä koiranruokia ja niissä on selvästi makueroja.  Ruokakupista noukitaan ensin parhaimmat nappulat ja loput saatetaan syödä sitten lattialta.

Joskus laitan Nopsan syömään työhuoneeseen portin taakse, jotta russelit eivät syö sen ruokia.  Jos ei ruoka sielläkään maita, nostan ruokakupin häkin päälle. Eräänä päivänä näytti ruoka maistuvan hiukan erikoisessa asennossa.

31.5. oli Janakkalassa länderiyhdistyksen järjestämät agilitykisat, jonne sain taas houkuteltua Helin kisatöihin. Päivän aikana ratkottiin myös länderimestaruudet.  Ensimmäiseltä radalta onnistuimme Nopsan kanssa saamaan tuloksen, mutta toisella radalla tapahtui sinänsä mukava virhe: Nopsa irtosi putkeen väärään aikaan. Ongelmamme on useimmiten se, etti Nopsa irtoa putkiin.

 6.-7.6. oli Kivikossa oman seuramme Itä-Helsingin Agilityharrastajien järjestämät agilitykisat, joissa toimin sunnuntaina vastaavana koetoimitsijana.  Päiväksi ennustettiin navakkaa tuulta (10 m/sek) ja pelkäsin, etteivät kentän reunusaidat ja hyppyjen siivekkeet pysy pystyssä, mutta onneksi päivä sujui ilman suuria ongelmia.

11.6. oli Kontulan Kirjastossa tavattavissa Kivikon kaavoittaja.  Alueen asemakaavamuutoksen käsittely on alkanut.

Perjantaina 12.6. ajoimme Helin ja Kristan kanssa yhden pysähdyksen taktiikalla Ouluun, jossa kisattiin agilityn SM-kisat. Osallistuimme Nopsan kanssa illalla yhteen agilitykisaan.  Epämääräisen ohjaukseni takia Nopsa juoksi pituusesteen ohi ja nyt napsahti ensimmäinen kontaktivirhe A-esteeltä.

Lauantaina oli vuorossa joukkuekisa, jossa valitettavasti emme saaneet tulosta, koska unohdin puomin kohdalla radan.  Pysähdyin miettimään radan jatkoa ja Nopsa hyppäsi pois puomilta ja palasi sinne takaisin. Muita virheitä radalta ei tainnut tulla vaikka tokihan Nopsa kyseli kovasti lupaa edetä.

Näimme kisapaikalla myös Butti-veljen (kuvassa) sekä Hikka-äidin, Muka-siskon ja jopa Core-isän juoksevan Kiikon joukkueessa. Valitettavasti perhekuva jäi ottamatta.

Sää viikonlopun aikana vaihteli melkoisesti.  Välillä satoi ja muutaman tunnin kuluttua aurinko paistoi.  Toistakymmentä vuotta vanha rantateltta oli hyväksi avuksi koirien häkkien suojana.

Vaikka meille ei Nopsan kanssa tullut kisamenestystä, niin pääsimme iloitsemaan sen Hikka-äidin loistavasta TamSK:in medikoirien joukkueradan finaalisuorituksesta, jolla seura voitti Suomen mestaruuden.

Myös Itä-Helsingin Agilityharrastajille tuli ennen kokematonta menestystä.  Minikoiriemme joukkue voitti Suomen mestaruuden.

Asuimme Helin ja Nopsan kanssa Merikoskenkadulla Booking comin kautta varatussa kerrostalohuoneistossa.  Iltakävelyllä kävimme ihailemassa lähiseudun maisemia.

Sunnuntaina kisattiin yksilömestaruuksista ja tässä kisassa onni ei suosinut seurakavereita eikä läheisiä tuttavia.  Maksikoirien finaalin aikana Nopsa istui rauhallisesti viereisen kentän laidalla selkiemme takana.  Majapaikassa se käyttäytyi tosi rauhallisesti ja yöt se nukkui melkeinpä liikahtamatta vieressäni.

Nopsa agilityn 3-luokassa

9.5. Osallistuimme oman seuran http://www.ihah.net agilitykisoihin.  Seurakaveri Ida Alexandersson sai Nopsasta pari tosi hyvää ja luonteenomaista kuvaa.  Nopsa käy kuumana ja roikkuu taluttimessa ennen radalle lähtöä, mutta vuoroa odotellessa se pystyy myös rauhoittumaan.  Se menee käskystä maahan ja pysyy siinä hetken kunnes saa luvan ottaa kenkäni kärjelle laittamani namin :) .

Lauantain 9.5. kisoissa Kivikon kentällä täyttyi talven agilitytreeneille asettamani tavoite.  Nopsa sai viimeisen tarvittavan 0-tuloksen ja saa jatkaa kisaamista agilityn 3-luokassa.

Ensin kisattu hyppyrata oli yhtä kohellusta ja tuloksena 15, sisältäen kaksi kieltoa ja yhden riman tiputuksen heti kiellon perään.

Ensimmäisellä agilityradalla putosi myös yksi rima ja kielto taisi tulla putken suulla.

Kolmas rata onnistui virheittä :).

Heli aloitti Nopsan kanssa kisaamisen lomamatkani aikana tammi- helmikuun vaihteessa hyppyradalla vaikka ei ole sen kanssa juurikaan harjoitellut.  Aloitimme yhdessä kisaamisen helmi- maaliskuun vaihteessa ja nyt kahden ja puolen kuukauden kuluessa olen itse saanut kerättyä 3-luokkaan siirtymiseen tarvittavat 0-tulokset.  Nopsa osaa teknisesti monia asioita, kunhan minä osaisin ohjata sitä.  Nyt on hyvä jatkaa harjoittelua kohti seuraavia tavoitteita osallistumalla kesäkauden aikana sekä "tulevaisuuden toivot valmennusryhmään" että tavalliseen seuran treeniryhmään. 

Vappupäivää vietettiin kotona grillailemalla Ilpon äidille ja tämän Kemistä tulleelle sukulaiselle.  Onneksi sää suosi sen verran, että hiiligrilli pysyi kuivana pihalla.

2.5. osallistuimme Nopsan kanssa HAU:n kisaan.  2-luokan radat juostiin ulkona vesisateessa, se ei meitä haitannut.
Ensimmäisellä radalla Nopsa lipesi puomilta juuri alastulokontaktialuetta ennen ja koska pyysin sen takaisin puomille, hylättiin suoritus.

Toisella radalla oli tuomiona yksi kielto, mutta ehkä niitä oli oikeasti enemmänkin.

Kolmannella radalla Nopsa jumittui yhden käyrän putken suulle, kun olin itse jo liian lähellä putkea.  Niinpä se sujahti väljemmille vesille putken väärään päähän.

Kisapäivän jälkeen oli kotona hyvä ottaa nokoset. Vinha on vallannut vaatehuoneen makuuhuoneeekseen.  Sillä on siellä oma peti, mutta jostain syystä se välillä kiipeää perimmäiseen nurkaan laatikoiden päälle.

Maanantaina 4.5. kävimme Nopsan kanssa viemässä Konalan Varuste.netiin yhden vanhan makuupussin ja teltan lähetettäväksi Nepalin maanjäristyksen uhreille.  Valkuvuokot kukkivat Vihdintien ja Kehä 1:sen tuntumassa niin kauniisti, että valokuva oli otettava.

Tiistaina 5.5. huomasin, että Ruskan ja Vinhan silmätipat ovat loppumassa.  Reseptiä ei saanut uusittua ilman lääkärikäyntiä ja niinpä kävimme Malmin Animagi Apexilla Sari Jalomäen vastaanotolla. Vasemman silmän kaihimuutokset ovat edenneet vuoden takaisesta, mutta oikea silmänpohja on vielä tarkistettavissa ja se on OK. Silmänpaineet OK. Muuten kaikki kunnossa, seuraava kontrolli vuoden kuluttua :).