Facebook-päivitykseni 9.8. Viron matkan jälkeen: Ruska 25.7.1998 – 7.8.2015 Hymiö heart. Kiitokset Eveliina ja Päivi, että saimme aikoinaan Ruskan, jonka ansiosta minulle avautui kokonaan uusi elämä koiraharrastuksen parissa. Ilman Ruskaa ja sen jälkeen perheeseen liittyneitä russeleita Vinhaa, Metkaa, Jymyä ja villänderi Nopsaa en varmaankaan olisi FB:ssä ja suurin osa kavereista puuttuisi.
Heli ja Milla joutuivat tekemään vaikean päätöksen Viron pyöräilymatkani aikana, jotta Ruska ei joutunut turhaan kärsimään. Eläinlääkärikäynnin yhteenveto kertoo: Ruska tuotiin vastaanotolle 7.8. klo 15:50 sillä alkaneen voimakkaan yskimisen vuoksi. Yleistutkimuksessa Ruskan todettiin olevan selkeästi laihtunut. Sydämessä todettiin sivuääni (4/6) ja keuhkoissa nesterahinoita. Päädyttiin Ruskan eutanasiaan.
Olen onnellinen vuosista jotka sain viettää Ruskan kanssa ja sen muisto elää mielessäni ikuisesti.
Ruska oli perheenjäsenenämme reilut 17 vuotta ja pysyi onneksi näennäisesti terveenä loppuun asti. Se kuulo oli heikentynyt huomattavasti ja silmissä oli kaihi, joka ei kuitenkaan vienyt sen näköä kokonaan. Ainoa lääkitys olivat silmätipat. Mielessäni olin tehnyt alustavaa surutyötä Ruskan poismenosta jo siitä asti kun Nopsa syntyi 2,5 vuotta sitten.
Loppukesän touhut alkoivat osallistumisella Nopsan kanssa länderileirille Virroilla Marttisen lomasaaressa 31.7.-2.8. Lisää kuvia matkakuvablogissa.
Sen jälkeen oli vuorossa pyöräilyretki Viroon 5. - 9.8. Vuosia sitten tehdyn päätöksen mukaisesti meille ei ilmoitettu matkalla ollessamme Ruskan poismenosta. Kuvia ja matkakertomus Virosta löytyy linkin takaa.
