Nopsan toinen perineaalityräleikkaus, tällä kerralla vasemmalta puolelta, tehtiin keskiviikkona 8.2.2023 klo 8 alkaen. Nopsa saatiin hakea kotiin jo klo 12 ja sähköinen kuitti ja kotiutusohjeet kertoivat tilanteen.
Ensimmäisen kerran Nopsa halusi käväistä pihalla kello neljän tienoissa epiduraalipuudutuksen jälkeen horjuvilla jaloillaan. Alaselästä oli karvat ajeltu, jotta siihen oli saatu laitettua kipulaastari ja leikkausalueen ympäriltä eli hännän tyvestä sekä peräaukon läheisyydestä oli karvat myös ajeltu, kuten ensimmäisenkin leikkauksen jälken.
Alla kuvia haavasta muutamana ensimmäisenä päivänä leikkauksen jälkeen.
 | ||||
| Haava näytti tältä 8.2.2023 klo 19:11 |
 | |||
| 9.2.203 |
 |
| 10.2.2023 salamavalolla otettu kuva |
 |
| 11.2.2023 |
Leikkaushaava parani tälläkin kerralla todella hyvin, mutta muita ongelmia ilmeni.
22.2.2023 Tyttäret joutuivat lomamatkani aikana viemään Nopsan vielä kerran leikanneen eläinlääkäri Piia Marttisen vastaanotolle, koska ulostamisvaikeudet jatkuivat.
Silloin lääkäri kirjoitti: "Vasemmalla puolella (viimeksi leikattu) tuntuu olevan hyvä tuki, oikealla ei myöskään erotu mitään uutta lihasväliä, joka olisi selvästi pettänyt. Peräsuolen loppuosa yleisesti hieman laaja, mahdollisesti tämä osa suolta venynyt pitkäaikaisen oireilun myötä tai muuhun perineaalialueen lihasheikkouteen liittyen. Tähän kohtaan saattaa herkemmin alkaa kertyä ulostepaakku, jos uloste menee syystä tai toisesta kovemmaksi.
Koska Fibor-rakeet vaikuttavat maistuvan Nopsalle, jatketaan niiden antoa säännöllisesti päivittäin. Laktuloosivalmistetta on hyvä myös jatkaa. Säännöllinen liikunta edesauttaa myös suolen säännöllistä toimintaa."
Ohjeita saatiin myös mahdollisesti kerääntyvän ulostepaakun poistamiseen.
Nopsan päivittäinen liikunta on ollut entisen kaltaista maaliskuun alusta alkaen tai oikeastaan lenkit ovat olleet jopa pidempiä kuin aikaisemmin. Vapaana juokseminen kavereiden kanssa aloitettiin maaliskuun lopussa ja kotona on tehty ammattilaisilta saatujen ohjeiden mukaan jumppaliikkeitä. Ammattilaisten tapaamisia on jatkettu muutaman viikon välein.
Agilityä Heli on tehnyt Nopsan kanssa matalilla rimoilla vain lyhyitä aikoja kerrallaan toukokuun alusta alkaen ja minä olen käynyt sen kanssa hoopers-treeneissä. Kevään agilityn arvokisat ovat jääneet Nopsalta ja Heliltä väliin.
Alkukuussa eläinfysioterapeutti Helena Tiainen antoi luvan jo nostaa rimoja agilityssä korkeammalle ja koirahieroja - osteopaatti Johanna Sallinen mainitsi, että Nopsan lihakset tuntuvat jo paremmilta. Toivotaan, että suolen toiminta normalisoituu ja harrastukset voivat vielä jatkua entiseen tapaan.
Torstaina 26.1.2023 eli kaksi viikkoa kastraation ja ensimmäisen perineaalityrä-leikkauksen jälkeen Nopsa kävi Helin kanssa Ketterä kettu Johanna Sallisen vastaanotolla ja sai sieltä ensimmäiset jumppaohjeet, joita on kotona noudatettu kahden tasapainotyynyn avulla.
Perjantaina 3.2.2023 eli kolme viikkoa ja kaksi päivää ensimmäisen leikkauksen jälkeen kävi vanha agilitytuttavamme nykyään Yliopiston Eläinsairaalassa toimiva fysioterapeutti Helena Tiainen Helin luona jumppautamassa Helin Sisua ja antoi minulle Nopsaa varten jumppaohjeita ja kädestä pitäen leikkaushaavan hoito-ohjeita. Helena totesi, että haava oli parantunut hyvin, mutta mainitsi myös, että se kiristää hieman sekä ylhäältä että alhaalta.
Heliltä löytyy kaikenlaisia jumppavälineitä ja sain lainaksi ison tasapainotyynyn, jolla Nopsa tasapainoilee ensimmäisessä kuvassa Helin kotona. Toisessa kuvassa Helin Sisu, toisen sukupolven roturisteytyskromfohrländer näyttää meillä mallia kahden tyynyn päällä seisomiseen.
Jumppaaminen voidaan aloittaa kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen seisottamalla koiraa ison tasapainotyynyn päällä ja liikuttamalla sitä namin perässä ylös ja alas sekä sivuttain niin, että paino siirtyy puolelta toiselle ja edestä taakse. Tyynyn päällä koiraa pyydetään myös antamaan tassua ja siirtymään seisoma-asennosta istumaan tai makaamaan ja makuuasennosta seisomaan tai istumaan.
Leikkaushaavaa voidaan ruveta käsittelemään, kun tikit on poistettu tai
itsestään sulavia tikkejä ei enää näy eli haava on kiinni. Tähän
kannattaa pyytää kädestä pitäen ohjeita haavojen hoitoon perehtyneeltä
fysioterapeutilta.
Nopsan vasemman puolen tyrä leikataan 8.2. ja suosituksena on, että helmikuun loppu ja maaliskuu tehdään vielä remmilenkkejä. Huhtikuussa se saa ruveta juoksemaan vapaana eli myös laukkaamaan. Huhtikuun lopulla voi aloittaa agilityn matalilla rimoilla.
Jumppaaminen on sujunut kotona hyvin ja peräaukon vieressä sijaitsevan haavan käsittely Helenan ohjeiden mukaan on onnistunut paremmin kuin osasin kuvitella. Ilpo syöttää Nopsalle nameja ja minä saan rauhassa tehdä peräpäässä haavan vieressä kevyttä ihon liikuttelua. En enää näe haavaa Nopsan kasvaneiden karvojen seassa, mutta haavan yläosa tuntuu hiukan kovalta.
Sunnuntaina Runebergin päivänä Nopsa pääsi tai joitui ;) vuoden ensimmäiseen nypintäkäsittelyyn ja poseerauskuvat otettiin pikkupakkasessa, kun maa oli taas saanut hennon lumipeitteen.
Nopsa täytti lauantaina 21.1.2023 10 vuotta ja hyväkuntoisen päivänsankarin synttäreitä juhlittiin yhdessä kaikkien Viikissä asuvien sukulaishoitajien kanssa.
Nopsan haavat ovat parantuneet hyvin 11.1. tehdyn ensimmäisen perineaalityräleikkauksen ja kastraation jälkeen. Nopsalla oli ollut ulostamisvaikeuksia loppukesästä 2022 asti. Tyrä ei ole onneksi hankaloittanut sen elämää muuten ja vauhti agilityssä on pysynyt ennallaan. Elokuun lopun SM-kisoissa Rovaniemellä karsintaradalla Nopsa oli sijoittunut toiseksi 137 koiran kisassa. Valitettavasi finaalirata hylkääntyi, joten sijoitusta kokonaiskisasta ei tullut.
Nyt vajaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta ovat remmilenkit pidentyneet normaaleihin mittoihin ellei jopa entistä pidemmiksi. Kaulurin käytöstä luovuttiin kahden ensimmäisen yön jälkeen. Tein uuden haavapuvun jäljelle jääneestä vanhan yöpuvun housunlahkeesta, johon laitoin entiseen lahkeensuuhun kuminauhan pitämään kaula-aukkoa paremmin paikallaan eikä hännälle ollut tarpeen tehdä aukkoa. Riitti, että ylimääräinen kankaan pituus nostettiin hännän molemmille puolille ja laitettiin kasaan kuminauhalla.
Lauantaina 14.1. nappasin päivälenkillä kuvan Nopsan takapuolesta ja hännän oikealla puolella oleva haava näytti jo tosi hyvältä. Hännän päällä näkyy vielä kipulaastari, joka poistettiin 15.1. Viimeisen kerran annoin Rimadyliä 16.1. eli viisi päivää leikkauksen jälkeen ja antibiootti TSO-tablettien antamisen lopetin ohjeen mukaisesti viikon kuluttua leikkauksesta eli keskiviikkona 18.1.
Sunnuntaina 15.1. mietiskelin FB-päivityksessäni: "Olisi kannattanut tarkistaa vakuutusehdoista paljonko
vanhenevan koiran vakuutusmaksut nousevat ja korvaussummat laskevat vuosittain. Olen maksanut
kahtena edellisenä vakuutuskautena vakuutusmaksuja 1001,49 eur emmekä ole käyneet tänä aikana eläinlääkärissä emmekä sitä ennenkään moneen
vuoteeen. Nyt sain korvausta 696,-
euroa. "
Torstaina 19.1. tehtiin koirakavereiden kanssa päivällä kahden tunnin remmilenkki Kivikossa ja silloin huomasin, että ensimmäisellä pyllistyksellä kakkaa ei tullut ja myöhemmin lenkin aikana Nopsa kakkasi viitisen kertaa. Ajattelin, että ruoan sekaan oli lorahtanut turhan suuri annos Laktufarmia.
Valitettavasti tämän ensimmäisen viikon jälkeen jokaisella 20 - 30 minuutin aamu- ja iltalenkillä ensimmäisellä yrittämällä ei tullut kakkaa, mutta myöhemmin sitä tuli pariin kertaan.
Perjantaina 20.1. teimme tunnin lenkin Hallainvuoren ympäri ja ulostamiskertoja oli jälleen useita.
Lauantaina 21.1. syntymäpäivänään Nopsa pääsi mukaan, kun kävimme ostamassa Ilpolle kengät Töölöstä. Kävelimme Töölöntorilta kohti Mannerheimintietä ja löysähköjä kakkoja tuli niin usein, että mukaan ottamani neljä kakkapussia tulivat käytetyksi. Onneksi matkan varrella oli Hesperiankadun Alepa, josta sain lisää pusseja ja saatoimme rauhallisin mielin jatkaa matkaa Töölönlahden rannasta Rautatieasemalle ja bussilla kotiin.
Sunnuntain 22.1. hieman harmaassa, mutta muuten mukavassa ulkoilusäässä huolena oli se, ettei Nopsa meinannut saada ensin kakatuksi ja sitten kakkoja tuli taas useita kertoja.
Tutkimuksessa selvisi, että peräsuolen vasemmalla puolella alkava tyrämuutos mahdollistaa sinne ulostepaakun kerääntymisen. Ostin eläinlääkäriasemalta lääkärin suosituksen mukaisesti kuitupitoisempaa ruokaa. Kotona vaihtelimme viestejä Helin ja Millan kanssa ja tilasin lopulta Nopsalle leikkausajan vasemmanpuoleisen tyrämuodostuman korjaamiseksi reilun kahden viikon päähän eli keskiviikoksi 8.2.2023 klo 8:00.
Tiistaina 24.1. aamulla tein reilun puolen tunnin ja noin kolmen kilometrin aamulenkin, jonka aikana tuli aluksi normaalirakenteinen isohko uloste ja lopuksi vielä pienempi uloste, mutta ilman mitään tikistelyä. Toivottavasti näin jatkuukin, mutta toiseen leikkaukseen Nopsa menee silti kahden viikon kuluttua.
Ensimmäisen leikkauksen haavakin hännän oikealla puolella on parantunut niin hyvin, että sitä tuskin näkee jo kasvaneiden karvojen välissä.
Nopsa kastroitiin ja perineaalityrä leikattiin keskiviikkona 11.1.2023 Malmin Eläinklinikka Apexissa, eläinlääkärinä oli Piia Marttinen. Vein Nopsan bussilla Malmille sovittuun aikaan klo 10:20. Ensin lääkäri tutki Nopsan peräpään ja totesi, että peräaukon oikean puolen tyrän lisäksi myös vasemmalla puolella oli "pientä rakoamista perineaalilihasten välissä". Linkki sairaskertomukseen ja kotiutusohjeisiin.
Nopsa sai ensin kankkuunsa rauhoituspiikin, mutta ei malttanut asettua edes makuulle hämärässä rauhallisessa huoneessa sinä aikana kun olin paikalla. Jonkin ajan kuluttua hoitajat veivät sen mukanaan ja lähdin kotiin.
Sain ohjeet tulla noutamaan Nopsan klo 16. Heli lähti kanssani noutokeikalle ja hyvä niin, koska Nopsa oli saanut toimenpiteen yhteydessä epiduraalipuudutuksen vähentämään leikkauksen jälkeistä kipua ja takajalat olivat tosi voimattomat, kuten oli etukäteen kerrottu. Jouduin kantamaan Nopsan autoon ja istuin se sylissäni. Taksilla kulkeminen ja taksista kotiin siirtyminen olisi voinut olla hankalaa. Nopsa uikutti hiljaisella äänellä kotimatkan ajan.
Nopsalta on ajeltu laikku karvaa pois alaselästä ja siihen on laitettu kipulaastari, jonka saa poistaa sunnuntaina 15.1. Karvat on ajeltu myös hännän tyvestä sekä hännän ja peräaukon ympäriltä, mutta ei reidestä, kuten muutamalla tutulla koiralla ja esim. blogi-jutun Tino bordercolliella. Tinolla tyrä korjattiin reidestä otetulla lihaskalvosiirteellä. Kysyin ennen leikkausta lääkäriltä eri korjaustavoista ja olin ymmärtävinäni, että joskus riittää raon korjaaminen tikeillä perineaalilihasten välissä tai verkolla. Kotiutusohjeissa ei ole kerrottu, miten rako on korjattu. Kysyin torstaina sähköpostilla asiasta, koska Nopsan hieroja Ketteräkettu Johanna Sallinen oli kiinnostunut käytetystä tekniikasta ja sain vastauksen: "Tyräaukko korjattiin (kuten käynnillä puhuttiin esirauhoituksen yhteydessä) sulkemalla toisistaan raonneet lihakset yksittäisillä sulamattomilla tikeillä yhteen (external anal sphincter, levator ani, coccygeus, m. obt. int. irrottelu ja nostaminen alhaalta päin paikaksi, otteet myös sacrotuberous ligamenttiin.)"
Vähitellen illan aikana Nopsa nousi jo istumaan ja takajalat rupesivat kantamaan niin, että vein sen taluttimessa pienelle pihallemme. Sitä en illan pimeydessä nähnyt tekikö se pisut, mutta jalkaa se ei vielä nostanut.
Illan aikana Nopsa ei syönyt eikä juonut. Laitoin antibiootin ja kipulääkkeet jauhelihapalluran sisään ja työnsin sen kurkkuun. Vapaaehtoisesti se ei olisi lääkkeitä nauttinut.
Pienen piippauksen Nopsa lopetti klo 21 - 22 aikoihin ja jäi puolenyön tienoilla yksin nukkumaan kauluri kaulassaan koiraportin taakse meidän pikkuhuoneeseen.
Torstai 12.1.2023 Aamupissalla käytiin pienellä pihallamme ja siellä se nosti jo jalkaa pariin kertaan, eli aineenvaihdunta toimii. Ulkonakäynnin jälkeen käytiin suihkuttelemassa haavoja. Ohjeen mukainen kuivaaminen on haastavaa, siitä se ei pidä enkä ole väkisin taputellut pyyhkeellä peräpäätä. Vain jalat olen kuivannut.
Pihalta tultuaan Nopsa söi pari Mellilä nappulaa vapaaehtoisesti. Ruokaa eli sulatettuja Oscar-kana-kalkkuna-kasvispullia, jauhelihaa, tonnikalaa tai Pedigree pehmoruokaa se ei syö eikä juo vettä. Sehän on ollut aina huono syömään, joten toivotaan, että kastraatio auttaa siihen asiaan.
Päivän aikana Nopsa on viihtynyt pikkuhuoneen sohvalla katsellen ikkunasta Agronominraitin elämää. En ole pitänyt sillä kauluria, koska olen ollut koko ajan sen lähellä eikä se ole ollenkaan yrittänyt nuolla haavojaan.
Pariin kertaan kävimme myös pienellä remmilenkillä. Päivälenkillä siltä tuli kaksi pientä kakkapalleroa. Iltalenkki oli jo puolisen kilometriä. Huomenna taidamme ruveta tekemään melkein normaaleja tällaisen ikävän säätilan lenkkejä.
Omaehtoisesti muu ruoka ei kiinnosta Nopsaa kuin Mellilän kana-riistanamit. Yöksi laitoin sille vanhasta yöpuvun lahkeesta tehdyn puvun ja Helin vaatimuksesta kaulurin.
