Vuosi vaihtui

Joulu läheni eikä lumesta ollut tietoa.  Sähköinen joulukorttikuva piti ottaa sisällä.  Onneksi Mustilta ja Mirriltä  löytyi ohjelma, jolla omaan kuvaan sai lisätä tonttulakkeja ym. 

Sunnuntaina 21.12. aamupäivällä juttelin koiraharrastustuttavan kanssa ja huomasin yht´äkkiä Metkan juoksentelevan remminkantaman ulkopuolella.  Nopsa oli tällä kerralla hiljaa istuskellessaan purrut poikki Metkan taluttimen. Sehän on muutaman kerran purrut poikki oman remminsä. Onneksi mukana sattui olemaan sellainen talutin, jonka saattoi solmia ja pääsimme turvallisesti kotiin.

Iltapäivällä sääennusteiden lupaama lumisade viimein tuli ja seuraavana päivänä kotiraitti näytti tältä.

Kotikin pukeutui vähitellen jouluun.  Joulukuusi by IKEA

Ikkunakoristeet Millan ja Helin ala-asteella askartelemia, lasikello Prahasta, tuikkukippo Tallinnasta ja molemmat neljännesvuosisadan takaa.

Lasiesineet ovat vanhempiemme kotoa jo vuosikymmeniä sitten saatuja.

Paperinen joulukuusi askarreltiin Millan kanssa ja joululeivonnaisia paistettin useampaan kertaan.

Lukioaikainen koulukaverini ja poikansa kävivät kylässä maanantaina ja lämpimäksi ruoaksi ei tarjottu jouluherkkuja vaan jauheliha- ja tonnikalalasagnea.
Tiistaina kävi serkkuni kumppaneineen kahvilla äidilläni samalla kun kävivät sukulaisten haudoilla Malmilla.
Keskiviikkona eli jouluaattona aamupäivällä hakivat Milla ja Heli äitini meille syömään joulupuuroa.

Aattoillan lämmin ateria syötiin tänä vuonna Pekalla ja Merjalla.  Kahvit, teet ja glögit juotiin meillä. Tarjolla oli juustojen, joulutorttujen ja -pipareiden lisäksi perinteinen (Helin tekemä jäädyke) ja Millan tekemä herkullinen kakku. Lahjat jaettiin kahvien jälkeen. Mukana olivat myös serkkupojat ja toisen ystävätär sekä Millalla jouluviikon hoidossa olleet Annan vesikoira Marta ja australianpaimenkoira Gemma. Helin koirat olivat kotona, joten meillä oli vain viisi koiraa ;).

Joulupäivän lonaalla lävimme Helin kanssa Millan luona. Tarjolla oli mm. nyhtöleipää, cuscussalaattia, tsatsikia ja paistettuja maa-artisokan mukuloita, olivat erinomaisen herkullisia.

Milla on jo kelpuuttanut pöydälleen ala-asteella tekemänsä pikkuliinan :)

Tapaninpäivänä kävimme kävelyllä Viikin pelloilla.  Lenkki alkoi aurinkoisissa merkeissä, toki tummat pilvet enteilivät lumisadetta.

Ja sieltähän se lumimyrsky tulikin, hyvä että eteemme näimme.

Lenkin jälkeen kävimme meillä syömässä pois loput jouluruoat.  Kattamiseen en jaksanut enää paneutua. Täytyy myöntää, että joulun kattamiset ja kestitsemiset alkoivat jo väsyttää.

Talvinen luonto näytti parhaat puolensa joulunpyhinä, mutta vuoden vaihteen tienoissa saimme vesisadetta.

Loppiaisena paukkui pakkanen hieman toista kymmentä astetta ja sain houkuteltua Helin ottamaan minusta koirineni muutaman kuvan, jotta saatoin vaihtaa FB:n profiilikuvan ja blogin otsikkokuvan vähemmän jouluiseksi.