Kakkosluokasta kaksi nollaa hankittuna

Lauantaina 25.4. matkasimme Nopsan kanssa Ländereiden kevätpäivän viettoon Järvenpään hiihtomajalle bussilla, kahdella junalla ja muutaman kilometrin kävellen.  Sää suosi ja Tikkurilassa junaa vaihtaessamme tuntui kuin olisimme olleet ulkomailla.  Uusi juna-asema/matkakeskus ja niiden kyljessä olevat uudet liiketilat olivat jotain aivan muuta kuin Suutarilassa asuessamme tutuksi tulleet Tikkurilan asemanseudut. Kuva tuli napattua Malmilta. Järvenpäässä pysyi kännykkä kameroineen taskussa vaikka tarjolla olisi ollut mahdollisuus yhteiskuviin Nopsan isoisän ja isoisän äidin kanssa :).

Tiistaina 21.4. pääsin agilityseurakaverin kanssa kisoihin Kotkaan. Radalle lähtöjen kanssa oli taas ongelmia.  Nopsa otti aavistuslähtöjä vaikka ei suoranaisesti varastanut lähdöissä.  

A-kisan rata tuntui mukavalta, mutta edelleenkään Nopsa ei irronnut toivotulla tavalla ja kyseli haukkuen lupaa etenemiseen varsinkin ennen putkia.  Kolmanneksi viimeisellä hypyllä putosi rima putken jälkeen, joten tulokseksi tuli 5 ja sijoitus oli viides. 

B-kisassa suoritettiin rata päinvastaisessa järjestyksessä.  Jostain syystä Nopsalla sekosi rytmi kesken keppien ja huomasin, että se tuli kepeiltä pois väärältä puolelta.  Tarkoitus oli ohjata Nopsa suorittamaan kepit uudestaan, mutta se ehtikin suorittaa keppien jälkeisen hypyn no 8, joten sen radan suoritus hylättiin.

C-kisana ollut hyppyrata onnistui ilman virheitä vaikka sielläkin saatiin kuulla varsinkin  ennen putkia käskyhaukkuja.  Tuloksena kuitenkin 0 ja kisan voitto.

12.4. Kävimme HSKH:n kisoissa Ojangossa.  A-kisassa Nopsa irtaantui radan puolivälissä hienosti kepeille vaikka olisi pitänyt mennä keinulle eli tulosta ei tullut. Eteneminen oli poikkeuksellisen hienoa :)

B-kisan onnistuimme suorittamaan virheettä, tuloksena 0 ja toinen sija.

Sunnuntaina 11.4. jännitimme Nopsan kanssa parvekkeella Hikka-äidin ja Muka-siskon kisasuorituksia netin välityksellä.  

Pääsiäisenä ensimmäiset 2-luokan kisat

Hyvä "agilitytuuri" ei enää jatkunut pääsiäiskisoissa.  Nopsa rupesi ennakoimaan lähdöissä.  Se on asia, josta minua on varoitettu. Kepit se suoritti joka radalla tuttuun tapaansa nopeasti alusta loppuun.

Ensimmäisellä radalla ehdin toisena esteenä olleen käyrän putken luo melkein siihen paikkaan, josta olikin tarkoitus kutsua Nopsaa, mutta se lähti liikkeelle omin lupineen ja minulle tuli paniikkistartti. Ohjaaminen unohtui täysin, kunhan juoksin sen perässä ;).  Radalla oli kontaktiesteistä vain puomi, joka suoritettiin kahteen kertaan. Kyllä Nopsa hidasti vauhtiaan ja koski kontaktialueelle, mutta en ehtinyt vaatia tietoista nenäkosketusta maahan enkä myöskään antanut "vapautuskäskyä".  Radan takaosassa oli kaksi käyrää putkea peräkkäin.  Kun Nopsa ampaisi ensimmäisestä putkesta ulos, niin törmäsimme. Toisen putken suulle se meni, mutta kääntyi siitä takaisin luokseni.  Sain sen kyllä menemään putkeen, mutta kieltovirhehän siitä tuli. Radan lopussa oli puomi, jonka suoritin juosten itse vasemmalta, koska puomin jälkeen oli oikealla hyppy, joka piti suorittaa takaa kiertäen.  Sain Nopsan ohjattua hienosti takaakiertoon ja hyppyyn, mutta sitten se hyppäsikin saman esteen takaisinpäin. Lopussa oli vielä kaksi hypyä.  Ilman tuota lopun virhettä, nimemme olisi ollut hieman eri kohdassa tuloslistaa. ;)  Tällaista tämä agility on :).

Hyppyradalla oli tarkoitukseni kutsua Nopsa liikkeelle toisena esteenä olleen muurin jälkeen, mutta se valitsi lähtöajan ohitettuani juuri ensimmäisen esteen. Koko suoritus oli yhtä haukkumista ja hyppimistä kohti minua.

Päivän kolmannessa kisassa päätin etukäteen, että poistun radalta, jos Nopsa varastaisi lähdöstä. Lähtö oli helppo, koska heti toisen hypyn jälkeen piti kääntää koira välistävetona kohti kolmatta hyppyä. Radalta ei ollut tarvetta poistua ennen aikojaan. Seisotin Nopsaa puomin kontakteilla tavallista pidempään, mutta ei se nytkään mennyt toivottuun paikkaan asti.    Kentän peräosan kahden putken suorituksen välissä tuli pahempi yhteentörmäys kuin ensimmäisellä radalla.  Loppusuoralla oli tarkoitukseni juosta kentän laidalla niin, että saisin lähetettyä Nopsan vasemmalla kädellä eteen, mutta sekään ei onnistunut.  Jostain syystä emme saaneet kieltoja tai kosketusvirheitä, mutta 0-radalle tuli yliaikaa yli 7 sekuntia.

Nyt pitää kiinnittää kunnolla huomiota lähtöihin, kontakteilla oikeaan paikkaan pysähtymiseen ja treentata irtoamista, irtoamista, irtoamista.....

Kisaamista jatketaan taas ensi sunnuntaina HSKH:n kisoissa.  Jos edistymistä ei näytä tapahtuvan, niin keskitytään treenaamiseen. Muut pääsiäispyhät vietetään kotona kaikessa rauhassa.

Agilitykisakevät jatkuu

15.3. Järjesti JAU Ojangossa agilitykisat ja osallistuimme siellä Nopsan kanssa ensimmäistä kertaa myös kontaktiesteet sisältäville radoille.  Eteneminen ei ollut kovinkaan sujuvaa, sillä jokatoisella estevälillä Nopsa kääntyi katsomaan minua ja kysyi lupaa etenemiseen.  Kontaktit sujuivat onneksi harjoitetulla tavalla ja kummallakin agilityradalla sijoitumme toiseksi. Ensimmäisellä radalla tuli kieltovirhe ennen puomia ja toisella radalla putosi yksi rima.

Viimeisenä oli vuorossa hyppyrata ja sen voitimme. Nyt on Nopsalla kisakirjassa merkintä kolmelta hyppyradalta.

16.3. Heli löysi vanhasta puhelimestaan kuvan kahden vuoden takaa, jolloin Nopsa haettiin kotiin. Onneksi löysi, sillä viikon kuluttua puhelin putosi lasipuoli edellä maahan ja rikkoontui.  Kuvat jäivät puhelimen uumeniin.

20.3. nähtiin Suomessa osittainen auringonpimennys.  Päivä oli Helsingissä pilvinen, mutta parin vanhan mustavalkoisen valokuvanegatiivin läpi katsottuna näkyi auringonsirppi selvästi.  Silmät eivät sokaistuneet parin sekunnin katselusta yhtään enempää kuin vuonna 1959, jolloin muistan katselleeni pimennystä samaan tapaan.
Edellinen auringonpimennys oli Suomessa 22.7.1990, jolloin olimme Millan kanssa Amsterdam, Bryssel, Luxemburg, Trier-kierroksella. Matkatoimistoväelle oli silloin tarjolla KLM:n lennot tyhjillä legeillä, kun Amsterdamista lensi Suomeen koneellinen ihmisiä ihailemaan auringonpimennystä.

27.3. Nopsa pääsi Helin nypittäväksi.  Karvaa lähti Jymyn kokoinen kasa.

Karvojen alta paljastui taas komea Nopsa :).

28.3. kävimme pitkästä aikaa juoksuttamassa koiria Hallainvuorella.  Lumesta ei ollut enää tietoakaan.

29.3. osallistui neljä villänderiä BATin kisoihin Vantaalla. Muka voitti aamulla hyppyradan ja siirtyi 2-luokkaan. Nopsa osallistui vain agilityradoille ja sijoittui molemmilla radoilla nollalla toiseksi saaden myös SERTin ja siirron 2-luokkaan.

Palkintoja saatiin runsaasti.

Metkan syntymäpäivän 27.3. ja Jymyn synttäreiden 1.4. juhlistamiseksi oli Milla tehnyt taas herkullisen kakun.  Kakkukahveilla kävimme Nopsan kisasuorituksen jälkeen.