Metka 3 vuotta 27.3.2009

Pääsiäiskisojen järjestelyt etenevät. Ilmoittautumisia kisatyöntekijöiksi on tullut mukavasti eikä pahaa stressia asiasta ole vielä tullut. Toivottavasti ei tulekaan.

Joskus mietin, että aloittaisin kisaamisen Metkan kanssa pääsiäisenä, mutta se ei ole vielä valmis kisaamaan. Se käyttäytyy treeneissä oudosti. Se tekee kyllä harjoitukset kanssani, mutta Helin kanssa sen into on aivan toista luokkaa. Olisikohan kyse siitä, että minä olen Metkalle itsestäänselvyys. Olen läsnä sen arjessa jatkuvasti eikä huomion saamiseen minulta tarvitse tehdä mitään. Heliä Metka näkee satunnaisesti lenkeillä ja sitten agilitytreeneissä. Jos Heli joskus ohjaa sitä harjoituksissa, niin Metka tekee kaikkensa ollakseen Helille mieliksi.

Perjantaina Metka ja sisaruksensa täyttivät jo 3 vuotta. Vinha oli meillä iltahoidossa ja tein koirille synttärikakut. Pohjalle tummaa vuokaleipää, päälle juustoa ja 3 frolic nappulaa kullekin ja reunoille Nutro´s nappuloita. Hyvin maistui . Ilpo myöhästyi hiukan kännykkäkuvien otossa, mutta tässä tunnelmia.

Retki Kivikkoon

Kävimme Millan, Helin ja koirien kanssa kävelyllä Kivikon kukkuloilla hakemassa Millalle koivun- ja pajunoksia. Koirat saivat juoksennella valkoisilla hangilla ja kaivella myyränpesiä hankien alta. Kuvia tuli napsittua 99. Onneksi elämme digikuva-aikaa. :)

Unohtui eilen mainita, että kävimme tiistaina 17.3. Tapiolassa tutustumassa Lauran uuteen vastaanottotilaan. Sinne oli järjestetty russeleiden rokotus-, silmä- ja polvitarkastustilaisuus. Meidän koiramme saivat rokotukset ja kaikkien silmät tutkittiin. Olin jo hiukan varautunut siihen, että Ruskalta saatetaan löytää silmistä jotakin sinne kuulumatonta ja niinpä vasemmassa silmässä onkin kaihi, HC. Se ei kuulemma ole vanhuusiän kaihi vaan on ollut siellä jo jonkin aikaa. Ruska kävi tarkastuksessa edellisen kerran elokuussa 2007, mutta silloinen tarkastuksen tekijä ei nopeassa tarkastuksessaan huomannut mitään erikoista. Tämä kaihi ei kuulemma kovastikaan tule haittamaan Ruskan elämää, toivotaan niin.

Metkan matkustelua

Käytiin iltapäivällä työkaverin luona Espoossa tutustumassa vajaan 3 kk:n ikäiseen keskikokoiseen villakoira Zorroon. Metka hiukan opetti pojulle, ettei tyttöjä tulla haistelemaan aivan vapaasti, mutta sitten annoimme koirille varomattomasti nameilla täytetyt "kongi" lelut ja Zorron tullessa Metkan luo taisi se napata Zorroa jalasta. Zorro kiljahti ja rupesi ontumaan. Tutkittaessa se ei onneksi aristanut jalkaa, mutta jotakin siihen sattui, koska pientä ontumista jatkui. Minä taisin pelästyä yhtä paljon kuin Zorro ja Metkakin.
Muuten vierailu sujui mukavasti. Leenan loihtimat piirakka ja kakku olivat erinomaisia ja saimmepa jopa kotiinkuljetuksen Metkan kanssa.

Aamupäivällä kävin koirien kanssa kävelyllä Viikin ojan partaalla. Kevätilma oli parhaimmillaan.
Viikko sitten kävivät Heli ja Metka Annan ja Martan kanssa Tampereella näyttelyssä. Marta sai tuliaiseksi ERI:n ja tässä Helin tulkinta Metkan arvostelusta:
Tuomarina Javier Sanchez Espanjasta. Metkan arvostelu (hyvin vapaasti käännettynä): Lyhyet jalat. Suora edestä. Selkälinjan pitäisi olla parempi. Erittäin kiva tempperamentti ja asenne. Paras osa on pää. Vähän ahdas takaa. Hyvä liikkuja, mutta pitäisi olla enemmän tasapainossa. AVO EH ...... tällainenhan se Metka on ;)

Talvi jatkuu

Lumi on edelleen maassa ja pakkasta on aamuin ja illoin, päivällä aurinko saattaa nostaa lämpötilan hieman plussan puolelle.
Viime sunnuntaina sulatimme ja söimme kaupasta rapuaikaan ostetut ulkomaalaiset ravut. Hyvin ne maistuivat edelleen paahtoleivän päällä. Milla tyytyi yhteen rapuun, mutta Helille maistui enemmänkin.

Minun piti rajoittaa syömistä uuden harrastukseni (Painonvartjat) vuoksi. :)

Metka ja Heli harjoittelivat maanantaina esiintymistä, sillä heillä on edessä näyttelykäynti Tampereelle Annan ja vesikoira Martan kanssa ensi viikonloppuna. Metka onkin nyt tosi edustavan näköinen Marjon nyppimisen seurauksena, kun karvat eivät enää sojota joka suuntaan.

Torstaina 5.3.2009 sain Pekalta surullisen sähköpostiviestin. Tuisku-länderi ei ollut aamulla jaksanut nousta jaloilleen ja Pekka ja Merja veivät sen Yliopiston eläinsairaalaan, jossa todettiin, että sillä oli halvaus, joka kenties olisi voinut olla parannettavissa leikkauksella ja fysioterapialla, jos kyseessä olisi nuorempi koira. Tuiskuhan oli jo 13,5 vuotias ja se oli kuuroutunut talven aikana. Sillä todettiin myös silmissä kaihia ja sydämessäkin kuului sivuääniä. Niinpä Tuisku nukutettiin ikiuneen. On raskasta luopua pitkäaikaisesta ystävästä, mutta onneksi kaikki tapahtui näin nopeasti eikä Tuisku joutunut elämään pitkää aikaa huonokuntoisena.

Vierailuja

Heli kävi tapaamassa Pabloa pitkästä aikaa. Allergiat vaivaavat sitä melkeinpä pahemmin, kuin kisauran aikana ja valitettavasti vaivana on myös vanhuusiän kaihi. Muuten Pablo oli oma iloinen itsensä.

Marjo kävi hiihtolomallaan Elmon kanssa Helillä nyppimässä Metkan. Tällainen "turjake" Metka oli kun aloitettiin.

Nyppimistä tosiaan riitti, eikä Metka välttämättä pitänyt tästä puuhasta.

Karvakasa lattalla kasvoi...

... ja Metka taisi olla puuhan jälkeen vähän hengästynyt. Lopuksi vielä kuva Vinha äidistä kahden lapsensa kanssa.

Elmon mielestä kuvaaminen ja Vinhan vieressä makaaminen olisi jo saanut päättyä.